Miksi nuoruuden musiikki säilyy mielessä? – ”Aikuistuvan nuoren aivot imevät kokemuksia itseensä kuin pesusieni”

Nainen kuuntelee kuulokkeilla musiikkia. Miksi nuoruuden musiikki säilyy mielessä?
Tutkimuksen mukaan nuoruuden musiikki jättää mieleen pysyvän jäljen.
Pixabay

Jyväskylän yliopiston tutkimus osoittaa, että nuoruuden musiikki jättää pysyvän jäljen. Teinivuosien kappaleet juurtuvat muistiin syvälle, koska aivot ovat silloin erityisen vastaanottavaiset tunteille.

Jyväskylän yliopiston johtama kansainvälinen tutkimus selvitti, miksi teinivuosien musiikkikappaleet säilyvät merkityksellisinä läpi elämän. Lähes 2 000 osallistujan vastauksista 84 maasta kävi ilmi, että voimakkaimmat musiikkimuistot sijoittuvat keskimäärin 17 vuoden ikään.

Tutkimuksen pääkirjoittaja tohtori Iballa Burunat kertoo, että aikuistuvan nuoren aivot ovat erityisen vastaanottavaiset uusille kokemuksille.

– Aivoja voi ajatella kokemuksia itseensä imevänä pesusienenä. Tällaisessa kehitysvaiheessa vahvat tunnekokemukset, kuten tärkeimmät musiikkikappaleet, juurtuvat muistiin tavallista syvemmälle ja elävämpinä jättäen pysyvän jäljen, Burunat kuvailee.

Lue myös: Suomalaiset rakastavat musiikkia – yhdeksän kymmenestä ei elä ilman sitä

Sukupuolten välisiä eroja musiikkimuistoissa

Tutkimuksessa havaittiin, että miehillä musiikkiin liittyvien muistojen huippu ajoittui varhaisemmaksi kuin naisilla – noin 16 vuoden ikään. Naisilla vastaava vaihe alkoi vasta 19 vuoden jälkeen. Burunatin mukaan eroa voi selittää se, että miesten musiikillinen identiteetti muodostuu usein kaverisuhteiden ja itsenäistymisen kautta, kun taas naisten musiikillinen suhde kasvaa pidemmällä aikavälillä tunne-elämän ja sosiaalisten yhteyksien kautta.

Lue myös: Älypuhelin syrjäyttää autoradion – Suomalaiset kuuntelevat musiikkia uudella tavalla

Musiikki toimii aikakoneena

Musiikki voi palauttaa mieleen menneitä hetkiä välittömällä tavalla.

– Mielestäni musiikkia voi hyvin ajatella tuoksujen kaltaisena, sillä se ohittaa aivojemme kielikeskukset ja herättää muistot ei-kielellisesti, Burunat sanoo.

Hänen mukaansa musiikin rytmi ja melodia muodostavat ”aikajanan”, jonka kautta muistoihin voi palata uudelleen.

– Musiikki toimii sekä aikakoneena että tarinankertojana ja auttaa meitä palauttamaan mieleen paitsi tuntemuksen myös sen koko kontekstin, hän jatkaa.

Burunat tiivistää, että tutkimus osoittaa musiikin olevan paljon enemmän kuin viihdettä.

– Musiikki on kaikkein merkityksellisimpien muistojen arkisto. Se kertoo tarinan siitä, keitä me olemme, keitä olimme ja miten olemme kehittyneet.

Lue lisää ajankohtaisia musiikkiuutisia!

Tutkijatohtori Iballa Burunatin mukaan musiikkimuistot syntyvät, koska ne osuvat elämän herkimpään vaiheeseen.

Petteri Kivimäki