Uusi aalto sai vastineen punaiselle tiilelle ja mankalle.
Helsinkiläinen graafinen suunnittelija ja graffitilegenda Jani Tolin pitää ikkunalaudallaan sisustuselementtinä tiiliskiveä, jossa ei ole ulkoisesti mitään erikoista. Se ei silti ole mikä tahansa tiili: kyseessä on ainoa oikea punainen tiili, joka kädessään Avain kuvattiin vuoden 2001 klassikkonsa kanteen.
Suomalaisen hiphopin ehkä tärkeimmän levyn tiilellä on suunnaton symbolinen arvo. Blockfesteillä tiili asetettiinkin lasivitriiniin esille Asan palatessa hetkeksi juurilleen, ja hiljattain se nostettiin ristiriitaisia tunteita herättäneenä kunnianosoituksena uuden suomirap-radiokanavan logoon.
Samankaltaisessa tilanteessa Punaisen tiilen kanssa on hiukan tuntemattomampi Juhanin klassikko Mun mankka, sillä mankka on oikeasti olemassa. Juhanin käytettynä ostama Mark-merkkinen ghettoblaster on alkanut elää omaa elämäänsä tekemällä muun muassa cameoita muiden artistien videoilla.
Uuden aallon nimien julkaisuista iben perkele!-yllätysalbumia saatetaan tulevaisuudessa pitää yleisesti klassikkona, mutta ei mennä asioiden edelle. Projektissa on joka tapauksessa jotain samaa kuin Punaisessa tiilessä ja Mun mankassa: siihenkin kytkeytyy vahvasti jokin konkreettinen objekti.
Punaiseen tiileen kiteytyy hiphopin kapina ja yhteiskunnallinen puoli, kun taas Juhanin selektioita bläästätessään mankka edustaa hiphopin omaehtoisuutta ja DIY-meininkiä. iben perkeleeseen manifestoituu suosion tuoma hybris, mutta mikä sitä kuvaava värikäs ja vähintäänkin erikoisen näköinen päähine tarkkaan ottaen on?
Päähine teki ensiesiintymisensä Blockfestin kesän 2020 artistijulkistusten yhteydessä. Tapahtuma peruttiin koronan takia, mutta toteutumattomanakin se jää historiankirjoihin.
Julius Konttinen
iben mukaan päähine on hankittu Japanista hänen oltuaan matkoilla Skorpionin Henrik Suhosen sekä Pinja Kanonin kanssa. Tokion keskustassa kolmikko törmäsi sattumalta ainoastaan hattuihin erikoistuneeseen liikkeeseen, joka herätti heti muun muassa Kangolista innostuneen iben kiinnostuksen.
– Mä vietin siellä aika paljon aikaa ja sit mä näin siellä tän perkele-hatun. Siellä oli kaksi erinäköistä hirviöhattua, ja sit mä katoin niitä siinä jonkun 10-15 minaa. Olin silleen ”aionks mä käyttää mun rahaa tällaiseen”, ja sit mä olin silleen en, ja me lähettiin kävelee poispäin sieltä, ibe kertaa.
Torahampainen ilmestys jäi kuitenkin kummittelemaan iben mieleen, sillä artisti tiesi ettei hän löytäisi vastaavaa enää ikinä mistään muualta. Myöhemmin kolmikon palatessa hotellille hän pistäytyi uudestaan liikkeessä ja poistui sieltä hattu mukanaan.
Punaisesta tiilestä ja mankasta poiketen iben perkele-päähine on uniikkikappale, tai niin ibe ainakin itse uskoo. Teoriaa tukee esimerkiksi se, ettei Internetin hakukoneista tai edes hatun myyneen liikkeen nettisivuilta ole löytynyt samanlaista.
– Mä en voi ihan sataprossaa taata et se on 1 of 1, mut mul on vähä sellane fiilis.
Ympyrä sulkeutuu: päähine on keskeinen osa perkele!-albumia, jonka CD-painos on tarkoitettu Japanin markkinoille.
Saiko koko projekti siis inspiraationsa yhdestä päähineestä? Vastaus on ei: ibellä oli levyn konsepti mielessään jo aiemmin, mutta hattu auttoi sitä löytämään lopullisen muotonsa.
Erikoinen ostos herätti kiinnostusta iben kaveripiirissä jo ennen levyä, mutta albumin julkaisun jälkeen sen saama huomio on noussut ihan uudelle tasolle. Omia ensimmäisiä kertojaan outo hankinta päässään ibe kuvailee lähestulkoon tripin kaltaisiksi kokemuksiksi.
– Se jotenkin tosi luonnollisesti vaa anto sille perkeleelle kasvot.
Punainen tiili ja mankka edustavat tätä nykyä suomalaisen hiphopin ikonisinta kuvastoa, mutta rahallisesti ne eivät alun perin olleet kovinkaan arvokkaita. Mutta miten on perkeleen laita?
– No siis tää hinta oli sit loppujen lopuks se syy minkä takii mä ostin noinkin random esineen, ei se ollut kuin satasen. Tavallaan toi on just hauska, koska toi ois voinut maksaa paljon enemmän. Oli mun mielestä aika hyvä diili, ibe päättää.
