Tuottajan ja A&R:n roolia yhdistää Koiviston mukaan tietynlainen monimuotoisuus ja se, että valmista käsikirjoitusta ei ole olemassa.
Miikka Koivisto lukeutuu ehdottomasti kotimaisten musiikillisten huippuosaajien joukkoon; kokemusta löytyy aina Eurooppaa kiertäneen yhtyeen solistista radiojuontajaan. 40-vuotias Koivisto on elämänsä aikana kulkenut poikkeuksellisen monipuolisen polun musiikin alalla, rajoittumatta liikaa yksittäiseen genreen tai musiikin osa-alueeseen. Nykypäivänä hänet voi tuntea myös rap-tuottajana ja levy-yhtiö Skorpionin toisena A&R:na.
Suuren yleisön tietoisuuteen Koivisto nousi ympäri Eurooppaa kiertäneen Disco Ensemble -yhtyeen keulakuvana. Alun perin myös kitaran soitto kuului repertuaariin, mutta se jäi pois melko alkumetreillä, koska ”hardcore punk -laulajan ei vain kuulu soittaa kitaraa”, hän kertoo.
Monen vuoden kokemus rock-yhtyeessä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö rap ja yleisesti hip hop -kulttuuri olisi kiinnostanut läpi elämän. Nuoruuden harrastuksiin kuului muun muassa skeittaus ja Koivisto kertoo, että skeittikulttuurille ominaisesti hänen kuuntelemansa musiikki on kirjoltaan laajaa. Rapin tuottamisen pariin hän kertoo ajautuneensa jo nuorena.
– Se alko siitä, kun yks kaveriporukka alko duunaamaan kotikoneella biittejä samplaten Porin kirjastosta lainattuja vinyylejä. Kyl me tiedettiin, mitä on rap-tuottajat ja tavallaan tiedettiin et me tehdään samaa juttua kun ne, mutta se ei tuntunu varsinaisesti tuottamiselta, koska ne biitit ei päätyny mihinkään, muistelee porilaislähtöinen Koivisto.
Ruusut-bändissä vaikuttaa myös kuvan oikealla oleva Alpo Nummelin.
Nykypäivänä Koivisto kuuluu elektronisen popin yhtye Ruusujen kokoonpanoon ja tuottajan rooli bändissä onkin uran ensimmäisiä. Vaikka yhtye ei genreä ajatellen lukeudu räpin lokeroon, on tekemisen ja luomisen kulttuuri jokseenkin rap-henkistä. Musiikissa myös kuuluu joitakin genrelle ominaisia tuotannollisia piirteitä.
– Uusilla albumeilla on Kuiva H:n tekemiä hi-hatteja ja clappeja sekä muutenkin rap-tyylisiä elementtejä, kuten 808:a. Tekeminen on ollut tosi kollaasimaista ja ollaan laitettu yhteen paljon erilaisia juttuja, mikä on räpille tyypillistä. Skorpionin kautta tutustuin myös Alexander Cliffordiin ja halusin hänet miksaamaan ja masteroimaan levyt.
Koivisto kertoo ihailevansa Yhdysvalloista tuttua kollaasimaista tekemisen kulttuuria, jolloin yksittäisellä biisillä tai albumilla saattaa olla vaikkapa kymmenen tuottajaa. Omaksi vahvuudekseen tuottajana hän mainitsee kyvyn huomata, mitä osaa tehdä itse ja mihin antaa tilaa jollekin toiselle tekijälle.
– Tuottajana oon vähän semmonen kuraattori, joka osaa kasata yhteen osaavia ihmisiä. Tiedän, mitä tiedän ja mitä en tiedä.
Rapin kentällä Koivisto on tuottanut muun muassa Paperi T:n musiikkia ja 2018 ilmestyneellä Kaikki on hyvin -albumilla voikin kuulla hänen ensimmäiset rap-tuotantonsa. Myös tuleva, toukokuussa julkaistava albumi Joka päivä jotain katoaa, on suurilta osin Koiviston käsialaa, mutta tuottajien kirjo kokonaisuudella on laaja. Levylle kädenjälkensä ovat jättäneet muun muassa Ruusujen Samuli Kukkola, Pariisin Kevät –yhtyeen Artturi Taira, Melon luottotuottaja Kuiva H ja Iben tuottajina tutuksi tulleet My Friend Marla ja EM.
Yksi viimeisimmistä Koiviston rap-tuotannoista on jättihitiksi noussut Iben single FAMOUS, joka on artistin ensimmäinen Suomen Spotifyn Top 50 -listan kärkisijaan yltänyt kappale.
– Sen biitin tein alusta loppuun ite ja lähetin Impulle. Nimesin sen vaan nopeesti Famous-nimellä, koska siitä tuli vähän Drake-vibat. Lopulta Ibe otti biisin nimen ja teeman siitä biitin nimestä, sit käytiin kerran studiolla hiomassa pikkujutut kuntoon ja biisi olikin valmis. Impun oma taito äänittää ja säätää vokaalit teki mun työstä myös helppoa, kertoo Koivisto biisin synnystä.
A&R:n tehtävissä työskentelevä Koivisto kertoo työnkuvan olevan siinä mielessä samanlainen, kuin tuottajan, että jokainen tehtävässä työskentelevä tekee sen omalla tavallaan – A&R:na olemiseen ei ole oikeaa tapaa tai kaavaa. Monelle mystinen työnkuva sisältää tiivistettynä kunkin levy-yhtiön artistien taiteen tekemisestä huolehtimisen. Tehtävä on vaihteleva ja laaja, koska jokainen artisti on yksilö.
– Pitää löytää oikeat hetket, millon mua tarvitaan ja millon ei. On yhtä tärkeää olla tekemättä mitään, kuin tehdä jotain.
Etenkin Skorpionille liittymisen myötä Koivisto on työskennellyt huomattavasti itseään nuorempien tekijöiden kanssa, mutta se on ollut kaikin puolin antoisaa. Siirtyminen rap-tuottajan rooliin ikään kuin genren ulkopuolelta ei ole aiheuttanut mitään rokkarin ylpeyttä ja hän kertoo, että musiikkimaku kohtaa nuoremman sukupolven kanssa usein jopa enemmän, kuin oman ikäisten kanssa. Yhdistävä tekijä on etenkin runsas ulkomaisen musiikin kulutus; monilla nuorilla tekijöillä vaikutteet omaan musiikkiin tulevatkin ulkomaan kentiltä.
– En ole ikinä ollut liikaa kiinni missään yksittäisessä skenessä ja oon kuunnellut aina tosi paljon uutta musaa. Kotimaista oon alkanut kuuntelemaan oikeestaan vasta viimeisen viiden vuoden aikana. Siinä mielessä samaistun tosi paljon nuorempaan sukupolveen.
Nykypäivän musiikissa kiehtovaksi ja positiiviseksi ilmiöksi Koivisto mainitsee arvaamattomuuden ja yllätyksellisyyden. Vaikka levy-yhtiöillä on valtaa, ei enää ole yhtä helppoa tuottaa hittibiisejä ison koneiston voimalla. Myös yhä useampi itsenäinen artisti menestyy ja sosiaalinen media tuo oman mausteensa.
– Nykyään on tosi vaikee tietää, mikä toimii isolle yleisölle ja mitkä biisit nousee hiteiksi. Sosiaalinen media, muun muassa TikTok, näyttelee omaa rooliaan ja levy-yhtiöissä asti joudutaan miettimään, miten siellä tulisi promota musiikkia. Rakastan arvaamattomuutta, mutta sosiaalinen media ja online preesensin kasvattaminen voi myös sotia itse artistia ja taidetta vastaan.
Tuottajan roolin monimuotoisuus näkyy vahvasti Koiviston kohdalla – välillä musiikkia tuottaa tietämättä, kenelle biitti lopulta päätyy, mutta myös suoranaista artistille tuottamista tapahtuu. Tärkeäksi hän mainitsee oman egon unohtamisen tuottajana, sillä aidossa ja taiteen nimissä tehtävässä kollaboraatiossa pääosaa näyttelee artisti. Tuottajana täytyy siis unohtaa itsekkäät tarkoitusperät ja nähdä, mitä artisti tarvitsee; Koivisto kuvailee tuottajan olevan välillä kuin toinen biisin kirjoittaja. Toisinaan tekeminen on myös vapaampaa työstämistä, jonka lopputuloksena syntyy kokonaisia ”beat packkeja”.
Kotimaisen musiikin tulevaisuuden Koivisto näkee valoisana sekä toiveikkaana ja hän uskoo, että uusi sukupolvi tulee muuttamaan paljon. Jos viimeisen kymmenen vuoden aikana on tehty isoja harppauksia, tulee jatkossa tapahtumaan vielä enemmän.
– Iskelmä tulee väistymään, kun nuorempi polvi nousee keskeisempään asemaan. Monet levy-yhtiöt tulevat kokemaan uudistumisen ja rosterit nuorenevat. Jos joku nuori tekijä hakkaa juuri nyt päätään seinään, niin uskokaa, että asiat tulevat muuttumaan ja kysyntää erilaiselle taiteelle tulee löytymään, Koivisto ennustaa.
Vaikka ura on kestänyt jo parisenkymmentä vuotta, aukeaa uusia mahdollisuuksia edelleen usein. Kokemus mahdollistaa taiteellisen valinnanvapauden, jonka myötä kehitys on jatkuvaa.
– Todellakin koko ajan edelleen oppii uutta, usein niiltä tyypeiltä ja artisteilta kenen kanssa tekee. Sellanen eteenpäinmenon viba on aina ollu tärkeä tunne. Tän hetkisessä tekemisessä on kivointa ehkä just se että pystyy tehä tosi siistien artistien kanssa ja pitkälti valitsemaan duuneja silleen, et mitkä kokee itelle sopiviksi, että on silleen vapautta siinä tekemisessä, Koivisto tiivistää.
Tuoreinta kädenjälkeä kuultiin viime viikolla, sillä Koiviston, Ringa Mannerin, Alpo Nummelinin ja Samuli Kukkolan edustama Ruusut julkaisi perjantaina kaksi albumia. Ennakkoon projekteilta on julkaistu useita singlejä, muun muassa Alku, jolla vierailee Paperi T. Kappaleen pääset kuuntelemaan alta.
