Shakkiin uudella EP:llä kuulija pääsee osaksi elokuvallista estetiikkaa, jonka soundimaailma on inspiroitunut eri aikakausien retroräpistä.
Joosu J:n ja Aksimin muodostama Shakkii julkaisi perjantaina 8. toukokuuta EP:n nimeltä Joppe ja Ak On The Block. Eräänä huhtikuisena lauantaina Joosu J eli Joosua Mononen ja Aksim eli Miska Soini tapasivat Klangin Helsingissä Puu-Vallilan kahvilakorttelissa, ja avasivat auringonpaisteessa ajatuksiaan siitä, mitä tuleman pitää.
Vuonna 2024 ilmestyneen Pelaa shakkii -debyyttialbuminsa jälkeen Shakkii halusi hengähtää hetken, koska kokopitkän albumin tekeminen oli suuri puristus – varsinkin, kun se tehtiin kotipolttoisesti, Aksim sanoo. Viime vuoden aikana Joosu J keskittyi soolomusiikkiinsa, ja Aksim teki rauhassa uusia biittejä.
– Tein myös pitkästä aikaa rosoisempaa räppisoundia. Sellaista, mitä en ole tehnyt kovinkaan paljoa Shakkiin biiseihin, Aksim kertoo.
– Tein sitä varastoon.
– Kukaan ei tiedä, mihin varastoon, Joosu J sanoo.
– Jep. On olemassa eri bändilokeroita, joihin niitä biittejä voi laittaa.
Kaikkein särmikkäimmät biitit eivät tyypillisesti päädy Shakkiin biiseihin, mutta projekti mahdollistaa kuitenkin monipuolisen tuotannon. Jos tulee boom bap -biitti, niin tulee, tai jos tulee afroswingia tai lattarirytmiä, niin sitten tehdään niitä.
– Kirahvi-EP:tä (2022) tehdessä mä luulin, että Aksim tekee pääosin boom bap -biittejä, ja Miska luuli, että mä nimenomaan odotan häneltä boom bap -biittejä, Joosu J sanoo.
– Pelaa shakkii -albumin kohdalla tajusimme, että molemmat haluavat tehdä muutakin, ja siitä kanavat aukesivat.
Lue myös: Seyed Sami käynnistää tuottajaprojektinsa – avaussinglellä mukana suomirapin legendoja
Valtavirran välttelyä ja omaan korvaan luottamista
Jonkinlaisia suuntaviivoja Shakkii-soundille on kehittynyt esimerkiksi sen myötä, mikä resonoi yleisössä.
– Meillä yhdistyy lyrical spit -räppi, sulavat kertsit, sekä biitit, jotka ovat yhtä aikaa katu-uskottavia ja pehmeitä, Aksim kuvailee.
Useat Pelaa shakkii -albumin kappaleet rakentuivat lattarisoundin ympärille. Mutta mitä suositummaksi genre on käynyt valtavirtaräpissä, sitä enemmän Aksim on huomannut kyllästyvänsä siihen.
– Mä olen ehkä kuitenkin vastarannan kiiski. Jos jostain tulee liian populaaria, se ajaa mua poispäin. Olen sitä sukupolvea, joka pakenee villityksiä.
Aksim ja Joosu J ovat yhdessä Shakkii.
Vaikka ympäröiviltä trendeiltä ei voi kokonaan sulkea korviaan, Shakkii on yrittänyt olla piittaamatta siitä, mikä soundi milloinkin on suosituinta. Kun ei ole ollut pakko pysyä ajan hengessä kiinni, musiikin tekemisessä on ollut nautinnollista vapautta.
Shakkii miettii nykyisin myös sitä, miten kappaleet toimivat livenä.
– Se ei tarkoita automaattisesti sitä, että kaikkien biisien pitäisi olla meneviä, mutta emme välttämättä tee kaikista laahaavinta soundia, Joosu J sanoo.
– En jaksa keikalla sitä kädenheilutusta, jossa hartia väsyy, kun pitää heiluttaa niin hitaasti, Aksim sanoo.
Siksi Shakkii voi huoletta nostaa tempoa ja panostaa energisyyteen. Sitä on luvassa myös perjantaina ilmestyneellä EP:llä, jota Aksim kuvailee leikkisästi retroräpiksi. Shakkiin kohdalla kyseinen käsite voi tarkoittaa monia aikakausia.
– Usein ihmiset yhdistävät ajatuksen retroräpistä ysäriin, mutta EP:llä on vaikutteita 1970-luvulta lähtien 2000-luvun alkuun saakka, Joosu J sanoo.
– Musiikissa on niin paljon kiinnostavia aikakausia, Aksim sanoo.
– Uskon, että omintakeista soundia syntyy kaikista varmimmin tekemällä sitä, mitä itse fiilaa.
Taianomainen elokuvallisuus
Alusta asti Shakkiin biitit ovat maalanneet kaksikon silmien eteen elokuvallisia maailmoja.
– Kirahvi-EP:n kohdalla puhuin Miskalle siitä, että se voisi olla meidän luoma taianomainen leffamaailma, ja jo ensimmäiset biitit tuntuivat musta siltä, kuin olisimme jossain ysärileffassa Miamissa. Biitit istuvat tietynlaiseen elokuvalliseen filmiestetiikkaan, Joosu J sanoo.
Tämä kehystys riittää tekemään kokonaisuuksista yhtenäisiä ilman, että tuotannon tai miksauksen pitää kuulostaa keskenään täysin samanlaiselta.
– Yhtenäisyys tulee ennemmin meidän dynamiikasta ja Miskan soosista, joka liimaa palaset yhteen, Joosu J toteaa.
Joppe ja Ak on the Block -EP:llä tehtiin valintoja, joissa taide voitti.
Joppe ja Ak on the Block -EP:n seitsemästä kappaleesta kolmessa kuullaan vierailevaa artistia. Röge valikoitui mukaan sen vuoksi, että hän tekee laadukasta ja Shakkiin soundiin sopivaa räppiä pilke silmäkulmassa. Hän on aiemmin vieraillut Shakkiin Pooloo ja fiilaa -kappaleessa.
– Röge on hyvä esittelemään jengille biisin teeman, ja vetämään kuuntelijat mukaan siihen leffaan, Aksim sanoo.
– Meillä oli kertsi valmiina Capri Suni -biisiin, ja pyydettiin sitten Rögeä tekemään intro ja ikään kuin toimimaan sisäänheittäjänä biisin tunnelmaan.
Taide edellä
Mikä diili? -kappaleessa vierailee DJ Kridlokk. Hän sopi Shakkiin mielestä erityisen hyvin kappaleen soundimaailmaan, joka muistuttaa 2000-luvun taitteen Houston rapista. Kappaletta tehdessä Aksim päätti ottaa Joosu J:n säkeistöstä rummut kokonaan pois.
– Välillä täytyy pohtia, aloittaako esimerkiksi kertsin yksinkertaisella tavalla, vai vähän vaikeammalla rytmityksellä. Joskus on tehtävä massaystävällisiä valintoja, mutta tällä kertaa päädyimme taiteellisempaan ratkaisuun, Joosu J sanoo.
– Siitä tuli sellainen olo, että jes, taide voitti!
Ex Tuuttiz vierailee Madonna-biisissä, joka oli ensimmäinen EP:lle tehty demo.
– Meidän piti sessaroida yhdessä Aaron kanssa, mutta hän heitti versen purkkiin sillä aikaa, kun mä olin vasta menossa studiolle. Sitten me vain tyyliin käytiin kaupassa hakemassa jäätelöä, Aksim muistelee viime vuoden tapahtumia.
Ex Tuuttiksen versessä toistuvat samankaltaiset asiat kuin hänen postuumisti julkaistulla Poolside Muzic -albumillaan.
– Madonna-biisistä saa ikään kuin bonus trackin sille levylle. Ex Tuuttiz lähtee siinä vielä kerran samaan reissuun, missä hän on varmaan keksinyt koko levynsä, Joosu J sanoo.
Kiitosta vanhan koulukunnan edustajilta
Onko Shakkiilla kohderyhmää? Ketkä heidän keikoillaan käyvät?
– Se on todella sekalainen seurakunta. Ei ainakaan pelkkiä mustiin huppareihin pukeutuneita räppipäitä, Aksim sanoo.
Kuuntelijoiden joukossa on esimerkiksi paljon ihmisiä, jotka eivät tiedä, mikä Kemmuru on. Monet saattavat pitää Shakkiin musiikista, mutta eivät kuuntele Aksimin tai Joosu J:n soolomusiikkia.
– Sekin on kiva, että vanhan koulukunnan edustajilta eli mun ikätovereilta on tullut hyvää palautetta. Ne ovat niitä Kemmurun ja Rudyn sun muiden fiilistelijöitä, jotka eivät kovin helposti anna propseja uusista teoksista, Aksim sanoo.
Shakkiin kokopitkä albumi julkaistiin PME Recordsin kautta, mutta sen jälkeen yhtye on siirtynyt itsenäiseksi tekijäksi. Se johtuu muun muassa siitä, että yhtyeen A&R siirtyi toiselle levy-yhtiölle.
– Siellä ei oikein tiedetty enää, mitä tehdä meidän kanssa, Joosu J sanoo.
– Niin. Kyllähän PME:llä pidettiin meidän musiikista, Aksim toteaa.
Molempien mielestä yhteistyö PME:n kanssa sujui hyvin, mutta itsenäiseksi artistiksi siirtyminen ei ole muuttanut musiikin tekemistä merkittävästi.
– Isoin ero on se, että maksamme nyt itse videot ja tiedotteet. Musa on pysynyt samana, Joosu J tiivistää.