Uusi kotimainen rikossarja ei näytä uhrien eikä tekijöiden kasvoja, vaikka jokainen rikospaikka rakennetaan katsojan eteen.
Riku Rantalan ja entisen rikosylikonstaapelin Kale Puontin juontamassa sarjassa Pimeä Puoli: Riku Rantala & Kale Puonti kaikki dramatisoinnit on toteutettu generatiivisen tekoälyn avulla. Warner Bros. International Television Production Finlandin tuottama dokumentaarinen true crime -sarja alkaa Ruudussa perjantaina 2. lokakuuta.
Sarjassa käsitellään yhteensä 20 suomalaista rikostapausta, joista avauskaudella nähdään kymmenen. Tapaukset ulottuvat 1970-luvulta vuoteen 2025. Rantala ja Puonti käyvät niitä läpi studiossa, ja heidän keskustelunsa on kuvattu tavalliseen tapaan kameralla. Tekoälyä on käytetty kohtauksissa, joista ei ole olemassa kuvamateriaalia, kuten rikospaikoissa, takaa-ajoissa ja kuulusteluhuoneissa. Vanhempien tapausten ympäristöt on rakennettu vastaamaan aikakauttaan rakennuksia ja autoja myöten.
Dramatisoinneissa ei näytetä uhrien eikä tekijöiden kasvoja. Tiedotteen mukaan tuotannossa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että kyse on todellisista rikoksista.
Dramatisointien ohjauksesta vastaa muun muassa Juuso Syrjä, joka tunnetaan esimerkiksi sarjoista Ivalo, Sorjonen, Helsinki-syndrooma ja Estonia. Syrjä on suunnitellut kohtaukset ja kuvakulmat kuten perinteisessä draamatuotannossa. Sen jälkeen kahdeksan hengen tekoälytiimin AI-artistit ovat toteuttaneet ne kuva- ja videomallien avulla.
Lue myös: Vares palaa ruutuun – ja jatkaa siitä mihin elokuvat jäivät
Tuotantoyhtiön kasvujohtaja Joona Kortesmäki perustelee ratkaisua genren kuluneella kuvastolla.
– True crime on genrenä nojannut vuosikymmeniä samaan kuvastoon: arkistokuviin, hidastettuihin kävelyihin, sumeisiin yksityiskohtiin ja tummiin kujiin. Halusimme tehdä uudenlaisen, elämyksellisemmän sarjan. Tekoäly mahdollistaa sen, että jokainen käänne voidaan rakentaa nähtäväksi, ei vain kuultavaksi, Kortesmäki sanoo.
Kortesmäki korostaa, että tekoäly on sarjassa tekijöiden työkalu eikä heidän korvaajansa.
– Tekoäly ei tässä korvaa tekijöitä, vaan tekee mahdolliseksi asioita, joihin ei aiemmin ole ollut pääsyä. Jokainen kuva ja jokainen sekunti sarjassa on tekijöidensä vision mukainen. Uskon, että muutaman vuoden päästä ihmisvetoinen AI-dramatisointi on yhtä luonteva osa dokumenttituotantoa kuin grafiikka tai arkistomateriaali nyt, hän sanoo.
Kortesmäen mukaan Pimeä Puoli on tiettävästi ensimmäinen true crime -televisioformaatti maailmassa, jonka kaikki dramatisoinnit on tuotettu generatiivisella tekoälyllä ohjaajan johdolla koko sarjan ajan. Samaa tuotantotapaa on tarkoitus käyttää myös sarjan kansainvälisessä versiossa.
Avausjakso käsittelee yhtä Suomen tunnetuimmista kidnappauksista. Herlinin teollisuussukuun kuuluva nainen kaapattiin kodistaan Helsingissä, ja tapaus nousi aikanaan valtakunnallisiin uutisiin. Jäljet johtivat lopulta turkulaiseen asuntoon, jonka sisälle oli rakennettu äänieristetty koppi.
Muissa jaksoissa palataan muun muassa vuoden 1978 lentokonekaappaukseen, jossa Aarno Lamminparras kaappasi matkustajakoneen, ja kesän 1988 Kakolan pakoon, jota seurasi koko maan kattava ajojahti. Käsittelyssä ovat myös Porvoossa murhatun kampaaja Seijan ja helsinkiläisessä hotellissa surmatun liettualaisen Olgan tapaukset, rikollispomo Raimo Anderssonin viimeinen ilta sekä 1990-luvun laman aikaan tehty poikkeuksellinen pankkiryöstö.
Tuorein tapaus vie Vuosaaren satamaan syyskuulle 2025, jolloin kaksi miestä saapui varastetulla soutuveneellä noutamaan yhtä tiettyä konttia. Yksi sarjan murhista on sen sijaan yhä selvittämättä: satamaan jätetystä punaisesta autosta löytyi kaksi surmattua miestä.