Runopoika, joka osaa myös laulaa – haastattelussa Jami Faltin

Jami Faltin ruskea takki päällä. Haastattelussa Jami Faltin.
Jami Faltinin neljäs albumi on artistin räpein kokonaisuus tähän mennessä.

Jami Faltinin syyskuussa julkaistu Neighbourhood Kid -albumi vaalii yhteisöllisyyttä ja rehellisyyttä.

Kun Jami Faltin eräänä keskiviikkoiltapäivänä ehättää puhelimen äärelle, hän kertoo palanneensa juuri Helsingistä Tampereelle puolisonsa ja puolitoistavuotiaan taaperonsa luo. Takana on muutama päivä intensiivistä tuoreen Neighbourhood Kid -albumin promoamista radiossa ja TikTokissa, ja samalla hän on lukenut kuulijoiden palautteita uudesta levystä. Viestejä on tullut paljon, liittyen muun muassa siihen, miten aito albumi on.

– Siitä olen kiitollinen, koska levyn sanoitukset ovat brutaalin rehellisiä. Panostin myös aiempaa enemmän albumin kokonaisuuteen ja vahvaan tarinalliseen kaareen, mistä on myös tullut hyvää palautetta, Faltin sanoo.

Neighbourhood Kid -levy oli alun perin kokoelma yksittäisiä biisejä, joilla ei ollut selkeää tarkoitusta tai suuntaa. Se on Faltinille tuttu tapa tehdä musiikkia: ensin syntyy kappaleita, ja sitten astutaan askel taaksepäin ja analysoidaan, mitä niissä oikeastaan sanotaan.

Lue myös: Iben uusi albumi X on kuin antiteesi nykyajan musiikkibisnekselle

Ensimmäinen albumille syntynyt kappale oli Aamurusko, joka on sijoitettu levyllä viimeiseksi. Biisi sai alkunsa Faltinin ollessa yksin reissussa Gran Canarialla.

– Mulla oli silloin sellainen olo, että olin palamassa loppuun. Olin tosi väsynyt kaikesta meiningistä täällä, ja siksi lähdin ensimmäiselle soolomatkalleni ikinä. Aamurusko-biisin kertosäkeessä on rivi ”silti nään aamuruskon, vaan lapsi naapuruston”, ja ajattelin, että se on tosi vahva juttu. Aloin kasata kaikkia naapurustoon liittyviä asioita, ja mietin, mitä kaikkea tärkeää naapurustoon liittyy.

Yksi naapurustoon sidoksissa oleva seikka on yhteisöllisyys, joka näkyy levyllä sekä tarinoissa, että tekotavassa. Siinä missä aiemmat kokonaisuudet on tehty lähestulkoon kaksistaan Danitellon kanssa, uudella albumilla on kahdeksan vierailijaa ja seitsemän tuottajaa. Lopullisen soundin Faltin hioi yhtenäiseksi Salahpolon ja Hugon kanssa, mutta tekstit jätettiin tietoisesti samanlaisiksi kuin millaisia ne olivat alkuperäisissä demoissa.

– Mä en vaihtanut yhtäkään lainia enkä hinkannut loppuvaiheessa lyriikkaa. Tekoprosessi oli tosi aito.

Trapskelmästä moderniin trap-musiikkiin

Trapskelmä-soundin kehittänyt Faltin tunnetaan musiikkinsa iskelmällisistä elementeistä, mutta Neighbourhood Kid on huomattavasti räpimpi kokonaisuus kuin aiemmat julkaisut. Faltin kertoo nauttineensa trapskelmä-kappaleiden tekemisestä edelliselle Selviytyjä-albumilleen, mutta sen jälkeen hän huomasi hieman kyllästyvänsä, ja hakevansa uutta suuntaa.

– Tosin tämäkin levy alkaa turvallisesti, koska introbiisi Betonista tehty on trapskelmää. Mutta sitten siellä on kaikenlaista kokeilua, kuten modernimpaa trapia ja Jamilta harvinaista rakkauden pohtimista. Ege Zulun kanssa tehty Helpompaa taas on boom bapia.

Ege Zulun lisäksi albumilla kuullaan featit Kerzalta, Williamilta, Etalta, Ibeltä, Costilta, Sicario Jr:ltä ja Mikael Gabrielilta. He valikoituivat osin sen takia, että Faltin halusi tehdä yhteistyötä uusien ihmisten kanssa, mutta toisaalta esimerkiksi Iben ja Costin kanssa hän on ehtinyt räppäämään aiemminkin.

– Mikael Gabrielin ei pitänyt olla tuossa levyllä, mutta Ylen Mist sä tuut? -sarjaa varten tekemäni Mun maailma -versiointi sopi mun mielestä hyvin albumin loppupuolen introspektiiviseen tunnelmaan, Faltin sanoo.

– Miklu julkaisi vuonna 2013 Mun maailma -albumin, jonka nimikkobiisi oli mulle aikoinaan tärkeä. Se puhutteli mua silloin, kun olin kapinallinen nuori.

Jami Faltin ja Ege Zulu. Haastattelussa Jami Faltin.

Ege Zulu on yksi Neighbourhood Kid -albumin kahdeksasta vierailijasta. Helpompaa-single ilmestyi elokuun alussa.

Pekka Keränen

Kaksitoista vuotta on pitkä aika – kuinka paljon Faltinissa on yhä sitä samaa nuorta, joka hän oli ennen kuin alkoi tehdä musiikkia ja nousta suosioon?

– Kyllä mä näen, että olen se sama pikku-Jamppa, josta räppään tuolla levyllä. Mieluummin olen se pikku-Jamppa naapurustosta, kuin koko kansan superstara tai menestyksen huumassa oleva äijä. Kertoimia vastaan -albumista seurasi isoa haippia, josta heräsin jossain vaiheessa tajuamaan, että en olekaan se äijä. Vaan ihan normijamppa, joka sattuu tekemään musiikkia ja olemaan menestynyt.

Nuorempana Faltin kuitenkin halusi olla nimenomaan supertähti. Pienenä hän haaveili siitä, miten esiintyisi isoilla lavoilla parrasvaloissa samalla, kun koko maa huutaisi hänen nimeään.

– Mutta sitten, kun olisin saanut olla se äijä, niin hiffasin, minkälaista on olla se äijä. Sitten mä en halunnutkaan olla se. Se on jotenkin sairasta. Olen vastikään ymmärtänyt noita juttuja, kun olen mennyt oman pääni sisälle ja tutkiskellut vähäsen.

Supertähdellä pitää usein olla sellaisia luonteenpiirteitä, joita Faltin ei itsestään nöyränä ihmisenä löydä. Supertähti ei esimerkiksi mieti muita ihmisiä, vaan hänen täytyy keskittyä ainoastaan itseensä. Faltin taas haluaa ottaa huomioon kaikkien häntä ympäröivien ihmisten tunteet.

– Kaikilla pitää olla kivaa duunata. Mun on tosi vaikeaa olla bossin roolissa.

Betonista kasvanut ruusu

Faltin käsittelee kappaleissaan paljon olosuhteita, joista hän ponnisti, ja joiden muodostamien todennäköisyyksien mukaan hänestä ei missään nimessä olisi pitänyt tulla menestyvää artistia. Nykypäivänä Faltin kokee, että kaikki vastoinkäymiset ja ympäröivien ihmisten epäusko motivoivat häntä ja kasvattivat nälkää.

– Oma toivo oli usein koetuksella, mutta mä olen tosi jääräpää-äijä. Näin sen kaiken enemmänkin sellaisena haasteena, että eikö sieltä betonista muka voi kasvaa ruusua?

Saavuttaakseen nykyisen asemansa Faltin ei ole joutunut tekemään kompromisseja. Se on yksi syy siihen, että hän pystyy julkaisemaan levyn kerran vuodessa.

– Se söisi mun luovuutta, jos joutuisin kirjoittamaan tekstejä, jotka eivät puhuttele mua. Mä olen kasvanut romaniperheessä, ja laulettu musiikki on ollut läsnä koko lapsuuteni. Olen myös seilannut Suomen ja Ruotsin välillä sen verran, että muutamat iskelmälaulut on tullut laulettua karaokessa. Iskelmää lähellä oleva romanimusiikki on todella sielukasta, ja siksi mulla on alusta asti ollut melodisia kertsejä mun biiseissä. Mä tykkään laulusta, ja koen myös olevani erityisen hyvä laulaja rap-artisiksi. Mä olen runopoika, joka osaa myös laulaa.

Faltinille on tärkeää tuoda musiikissaan esiin omia juuriaan ja itselleen merkityksellisiä elementtejä. Vaikka iskelmän sekoittaminen räppiin voi olla jonkun silmissä yritys tehdä kaupallisesti menestyvää musiikkia, Faltinille se on ainoastaan tapa pysytellä rehellisenä sille, mikä on hänen sydäntään lähellä.

Debyyttilevy Kerrostalo ilmestyi kesällä 2022, ja sen jälkeen Faltin on julkaissut uuden albumin joka syksy.

– Olen kuunnellut uutta levyä muutaman kerran läpi Spotifysta, ja hiffannut, että ahaa, tuossa mä käsittelin tuollaista asiaa. Välillä taikuri yllättää itse itsensä.

Lue lisää ajankohtaisia musiikkiuutisia!