Punknäyttely Hakasalmen huvilassa esittelee suomipunkin legendojen esineitä, mutta kävijät pääsevät myös pogoamaan ja soittamaan.
Punk rantautui Helsinkiin puoli vuosisataa sitten, ja merkkivuoden kunniaksi alakulttuurin historia nousee museon seinille. Helsingin kaupunginmuseon ja Punkmuseon yhteinen PUNK! 50 vuotta säpinää Helsingin kaduilla -näyttely avautuu Hakasalmen huvilassa perjantaina 23. lokakuuta. Kun punk saapui kaupunkiin 1970-luvulla, sitä vastustivat sekä Suomen hallitus että nuorisojärjestöt.
Näyttelyn kuratoineelle Vilja Joensuulle kyse on kunnianosoituksesta.
– Näyttely on rakkaudenosoitus 50-vuotiaalle alakulttuurille. Punkista ei ole tullut salonkikelpoista, mutta salongit kelpaavat kyllä punkille, Joensuu sanoo.
Joensuun lisäksi kuraattoreina ovat toimineet Punkmuseon Teijo Hintikka ja Timo ”Kipi” Kiippa. Toteutukseen on osallistunut myös suuri joukko Punkmuseon jäseniä.
Lue myös: Taika Mannila romantisoi romahdusta esikoisromaanissaan: ”Tajusin, etten taida selvitä ilman sitä”
Vastustetusta alakulttuurista tuli osa kulttuurihistoriaa.
J-P Inkinen / Punkmuseo
Punk syntyi 1970-luvun puolivälissä Lontoossa ja New Yorkissa kapinallisen nuorison äänenä. Helsingissä se veti puoleensa nuoria, jotka olivat kyllästyneet elitistisenä pitämäänsä rock-musiikkiin. Näyttely seuraa, miten vastustetusta vastakulttuurista tuli osa suomalaista kulttuurihistoriaa. Tiedotteen mukaan punk elää yhä taiteessa, muodissa ja aktivismissa.
Kävijä kulkee näyttelyssä helsinkiläisen punkin kohtaamispaikkojen kautta 1970-luvun lopulta nykypäivään. Reitin varrella ovat muun muassa Kill City -kortteli, Lepakko, Oskun Divari ja Vuoritalo.
– Stadipunk herättää monia muistoja, ajatuksia ja tunteita, Hintikka sanoo.
Esineistössä on suomipunkin tunnetuimpien nimien tavaroita, kuten Pelle Miljoonan itse rakentama rumpujakkara ja Maukka Perusjätkän moottorisaha. Tarinaa kerrotaan myös valokuvien, videohaastattelujen, levykansien, pienlehtien, keikkajulisteiden, vaatteiden ja soittimien avulla.
Vitriinien lisäksi näyttelyssä on tilaa omalle tekemiselle. Jukeboksista soi punkin klassikoita, pittihuoneessa saa pogota ja treenikämpässä voi kokeilla soittamista. Nykypunkia edustaa nuori Mökä-yhtye, jonka kautta näyttely esittelee, miten punkia tehdään 2020-luvulla.
Näyttelyn teemoja käsitellään lisäksi Hakasalmen huvilan keskustelutilaisuuksissa, jotka pohjustavat Kino Reginan Punk 50 vuotta -elokuvasarjaa. Syksyn ohjelmistossa on esimerkiksi muusikko Kathleen Hannasta kertova dokumentti The Punk Singer (2013) sekä White Riot (2019), joka käsittelee punkin ja rasisminvastaisen aktivismin yhteyttä.
Lue lisää ajankohtaisia popkulttuuriuutisia!
View this post on Instagram