Oulussa ei energiaa säästelty, kun Jänöklubi ja Kukkatalo tarjoilivat monipuolisen, mieleenpainuvan ja yllättävänkin keikkaillan.
Perjantai-iltana 18. syyskuuta Oulun 45 Specialissa koettiin kaksi keskenään erilaista, mutta toisiaan hienosti täydentävää livekeikkaa. Räp-kollektiivi Jänöklubi toi old school -räpin henkeä, minkä jälkeen indierockia, funkia ja räppiä yhdistelevä Kukkatalo käänsi tunnelman päälaelleen. Yhden illan aikana ehdittiin nyökytellä pureviin boom bap -biitteihin, keinua bossa novan tahdissa ja riehua kuin kotibileissä.
Jo ennen keikkojen alkua 45 Specialissa on havaittavissa hyväntuulinen ja odottava tunnelma. Vieressä joku kertoo kaverilleen olevansa jo kuudetta kertaa Jänöklubin keikalla. Itse en vielä tiennyt mitä odottaa, mutta tuon kuuleminen nosti odotukset korkealle.
”Ei mitään välispiikkei, let’s fucking go baby!”
Jänöklubi astelee lavalle hurrauksen saattelemana ja ottaa heti ensimmäisestä biisistä lähtien yleisön haltuun.
– Ei mitään välispiikkei, let’s fucking go baby!
Sen jälkeen ei juuri jäädä juttelemaan. Old school -henkiset räppibiisit lähtevät soimaan. Posse esiintyy lavalla tosissaan ja itsevarmasti, mutta kuitenkin unohtamatta pientä vitsailua ja kepeyttä. Tällä kertaa Jänöklubin riveistä puuttuvat Kullervo ja Laimee, mutta kokoonpanon energia ei tunnu siitä kärsivän.
Artistit alkavat omien sanojensa mukaan ”lämmittelemään räppilauteita”, ja yleisö sen kuin heittää löylyä. Räppikädet nousevat ilmaan, päät nyökyttelevät biittien tahtiin ja lavalla vallitsee hyvä possemeininki. Erityisesti tuplaukset toimivat liveräpissä mainiosti ja tuovat liveen ainutlaatuista energiaa.
Yleisö ei kuitenkaan jää missään vaiheessa pelkäksi vastaanottajaksi. Keikan puolivälissä pyydetään tekemään urheilutapahtumista tuttu aalto. Oululaisyleisö toimittaa.
Pienikään lava ei tunnu rajoittavan Jänöklubin liikkumista. Yhtyeen Neal Low nousee lavaa kiertävälle aidalle laulattamaan yleisöä. Kun MÄ OON PUPU pärähtää soimaan, yleisö lähtee kunnolla lapasesta. Tanssitaan, hypitään ja riehutaan.
Lue myös: Slikin loppuunmyyty keikka sabotoitiin Kotkassa – Tästä on kyse
Jänöklubi otti yleisön haltuun.
Miia Käkelä
Tekninen vika osaksi showta
Keikan yllättävin hetki ei ollut ennalta suunniteltu.
Yksi mikrofoneista lakkaa kesken kaiken toimimasta. Sen sijaan, että tunnelma lässähtäisi teknisen ongelman korjaamisen ajaksi, Jänöklubi tekee tilanteesta osan keikkaa: yleisöä pyydetään taputtamaan rytmiä, ja artistit heittävät syntyneeseen biittiin lyhyen freestylen.
Kun keikka pääsee jatkumaan, yleisö tuntuu lähtevän mukaan entistäkin suuremmalla innolla.
Oululaista yleisöä imarteleva kysymys siitä, onko Oulu Suomen uusi räppipääkaupunki saa vastaukseksi melkoisen mylvinnän. Sen jälkeen yleisöä kehutaan: ”Teistä hehkuu räppienergiaa.”
Sitä todella hehkui.
Jänöklubin HÖLMÖKS-kappaleessa todetaan, ettei yhdetkään bileet ole niin kuin Jänöklubin bileet. Tämän illan perusteella väite on helppo uskoa.
Loppukumarrukset hurrauksen saattelemana.
Miia Käkelä
Viimeisenä kuullaan suureksi yhteislauluksi äityvä MILJOONII.
Sitten on aika vaihtaa vaihdetta.
Nyökyttelystä keinumiseen
Lyhyen roudaustauon aikana lavalle ilmestyneet kiipparit kertovat jo etukäteen, että seuraavaksi ollaan menossa hieman erilaiseen suuntaan.
Kukkatalon astuessa lavalle old school -räpin tilalle saadaan yhtyeen ainutlaatuinen sekoitus eri genrejä, mukaanlukien indierockia, räppiä ja poppia.
Vaikuttavalla, teatraalisella tavalla esitetty Väsyny vetää yleisön saman tien mukaan Kukkatalon maailmaan. Yhtyeen karismaattinen ja läsnäoleva esiintyminen toimii pienessä keikkapaikassa loistavasti. Vielä hetki sitten ilmassa heiluneet räppikädet ottavat nyt ystävää kainaloon.
Kukkatalon välispiikit ovat yksi keikan kiinnostavimmista yksityiskohdista. Ne eivät vaikuta ulkoa opetelluilta spiikeiltä, vaan enemmänkin bändin jäsenten keskinäiseltä jutustelulta, unohtamatta kontaktia yleisöön. Mukaan mahtuu myös vitsailua.
Kukkatalo toi lavalle erilaista energiaa.
Miia Käkelä
Kolmantena kappaleena kuultava Tanssi on siinä mielessä osuva valinta, että yleisö todella tanssii. Edempänä nähdään jopa paritanssia.
Kontrasti vain tuntia aiemmin vallinneeseen fiilikseen on suorastaan huvittava.
Kukkatalon esiintyessä livesoittimet kuulostavat erityisen makoisilta, ja lavalla otetaan esiintymisen lomassa rennosti myös olutta. Tunnelma ei ole pönöttävä. Päinvastoin.
– Nonii, are you ready to rock?
Ja yleisöhän on.
Paras mahdollinen kaaos
Jos Kukkatalon keikkaa pitäisi kuvata yhdellä sanalla, se olisi kaaos.
Nimenomaan paras mahdollinen kaaos.
Kukkatalo onnistuu muuttamaan 45 Specialin hetkeksi yhteisöllisiksi kotibileiksi, joissa hymyt kimpoilevat ympäriinsä. Lavalla tapahtuu koko ajan paljon, mutta energinen esiintyminen ei tunnu väkisin puristetulta.
Viimeisenä kappaleena kuullaan menevä Kahvii ja tupakkaa, jonka jälkeen yhtye poistuu lavalta. Yleisö vaatii encorea, kunnes bändi palaa takaisin.
Illan viimeiset bileet käynnistyvät yleisön valtavalla latauksella.
Ja sitten kuullaan viimeinen käsky yleisölle:
– Ottakaa siit!
Siinä vaiheessa on oikeastaan vaikea väittää vastaan.