Tuore tutkimus osoittaa, että suomalaiset suhtautuvat tekoälymusiikkiin kriittisemmin kuin muiden Pohjoismaiden asukkaat.
Vaikka pohjoismaalaisten tekoälyn käyttö arjessa on lisääntynyt merkittävästi, suhtaudutaan tekoälymusiikkiin aiempaa tiukemmin, selviää tuoreesta Nordic Digital Music Survey 2026 -tutkimuksesta. Teoston, Kodan ja TONOn seitsemättä kertaa tuottama tutkimus keräsi tietoa digitaalisten musiikkipalveluiden käytöstä Pohjoismaissa sekä muun muassa pohjoismaalaisten suhtautumisesta tekoälymusiikkiin. Tutkimuksesta selviää myös, että suomalaiset suhtautuvat tekoälymusiikkiin Pohjoismaista kriittisimmin.
Asenteet tekoälymusiikkiin tiukentuvat
Syyskuussa julkaistun Nordic Digital Music Survey 2026 -tutkimuksen mukaan tekoälyn käyttö on lisääntynyt Pohjoismaissa roimasti viime vuosina: suomalaisista, ruotsalaisista, tanskalaisista ja norjalaisista peräti 66 prosenttia hyödynsi tekoälyä arjessaan tai työssään, kun vuonna 2024 osuus oli vain 20 prosenttia.
Suurin osa Pohjoismaiden asukkaista hyödyntää tekoälyä arjessaan tai työssään.
Wichayada Suwannachuns Images
Vaikka tekoälyn käyttö arjessa on kasvanut, suhtaudutaan tekoälyn tuottamaan musiikkiin aiempaa tiukemmin. Lähes 80 prosenttia pohjoismaalaisista ajatteli tutkimuksessa, että täysin tekoälyllä tuotettu musiikki täytyisi merkitä selkeästi musiikinkuuntelun kanavissa. Kaksi vuotta sitten merkintää puolsi 58 prosenttia vastaajista. Suomalaiset ovat tekoälyn merkitsemisen suhteen kaikista ehdottomimpia: peräti 81 prosenttia suomalaisista on sitä mieltä, että ilman ihmisen luovaa panosta tehty musiikki täytyy merkitä.
Muusikintekijöiden toimeentulon takaaminen on suomalaisille tärkeää
Suoratoistopalveluihin ladattavan ”AI-musiikin” määrä on räjähtänyt viime vuosina, ja sen asemaan musiikkialustoilla suhtauduttiinkin tutkimuksessa varautuneesti. Jopa kolme neljästä pohjoismaalaisesta haluaisi pystyä suodattamaan täysin tekoälyllä tuotetun musiikin pois suoratoistopalveluiden suosituksista ja soittolistoista, ja 54 prosenttia valitsisi mieluummin suoratoistopalvelun, joka sisältää vain ihmisen tekemää musiikkia. Kuitenkin vain joka viides vastaaja olisi valmis maksamaan enemmän vastaavasta palvelusta, joka ei sisällä tekoälyn tuottamaa sisältöä.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Tutkimuksen mukaan arvostus ihmisen luovaa panosta kohtaan korostuu erityisesti Suomessa. Esimerkiksi lähes 80 prosenttia suomalaisista kokee, että musiikintekijöiden täytyisi saada päättää, käytetäänkö heidän musiikkiaan tekoälyn kouluttamisessa. 69 prosentin mielestä tekijöiden kuuluisi saada myös korvaus, jos tekoälypalvelut hyödyntävät heidän tekemäänsä musiikkia uuden sisällön luomisessa.
Lue myös: Nämä kaksi suomalaista säveltäjää voittivat Teosto-palkinnon 2026
Suomalaisille tärkeää on myös musiikintekijöiden toimeentulon varmistaminen. Tutkimuksessa jopa 67 prosenttia suomalaisista koki, että poliitikkojen tulisi huolehtia siitä, ettei tekoäly vaikuta negatiivisesti musiikintekijöiden taloudelliseen asemaan:
– On selvää, että pohjoismaalaiset – ja erityisesti suomalaiset – odottavat musiikin tekijöiden ja toimeentulon turvaamista myös tekoälyaikana. Tämä antaa vahvan mandaatin Teostolle ja muille tekijänoikeusjärjestöille sen varmistamisessa, että ihmisen luova työ säilyy arvostettuna ja tekijänoikeuksia puolustetaan myös tekoälyaikana, toteaa Teoston lakiasiainjohtaja Jenni Kyntölä.
Lue lisää ajankohtaisia musiikkiuutisia!
Näytä tämä julkaisu Instagramissa