40 vuotta suomiräppiä: Musiikkimuseo Fame avaa historiallisen suomirap-näyttelyn

Kuvassa Pasi Palonen, Raymond Ebanks, Henri Pulla, Jukka Harju, Kimmo Hela-aro graffittiseinän edessä.
Kuvassa (vasemmalta oikealle): Pasi Palonen, Raymond Ebanks, Henri Pulla, Jukka Harju, Kimmo Hela-aro.
Jyrki Lohva

Suomiräpin vaiheita ja monimuotoista genreä esitellään nyt ensimmäistä kertaa kattavassa näyttelyssä Helsingissä sijaitsevassa museossa.

Helsingissä sijaitsevan Musiikkimuseo Famen JOU! — 40 vuotta suomiräppiä -näyttely juhlistaa suomiräpin neljää vuosikymmentä, tarjoten kävijöilleen mahdollisuuden tutustua suomalaisen rap-musiikin merkittävään historiaan. Näyttely avautuu tänään, 9. marraskuuta 2023 ja on avoinna aina toukokuuhun 2024 asti.

Näyttely keskittyy suomiräpin kehitykseen marginaalista valtavirtaan, harrastelusta ammatiksi ja nappikaupasta miljoonabisnekseksi. Se valottaa, kuinka hiphop rantautui Suomeen 1980-luvulla breakdancen, Byggan ja Lepakon hiphop-jamien sekä graffitin muodossa. Ensimmäiset suomalaiset rock-festivaalilla esiintyneet hiphop-kokoonpanot ja jenkkiräpin legendat, jotka vierailivat ensimmäisen kerran Helsingissä 1980-luvulla, ovat osa tätä kertomusta.

Näyttelytila heijastelee DIY-kulttuuria, omaehtoista tekemistä, ja tarjoaa kävijöilleen ainutlaatuisen kokemuksen, joka yhdistää keikkapaikan takahuoneen, kotistudion ja treenikämpän tunnelman. Suomirap on musiikkityylinä kehittynyt vuosien varrella vaihdellen valtavirrasta, muodikkuudesta ja suosiosta sekä vaihtoehtokulttuurista ja marginaalimusiikista.

Näyttelyn käsikirjoittajana toimii suomalainen pitkän linjan hiphop-artisti Karri Paleface Miettinen ja graafisesta ilmeestä vastaa skenessä vaikuttanut Jani Tolin.

Laaja suomiräpin näyttely tekee historiaa Suomessa

Suomiräpin historia juontaa juurensa 1980-luvulle, kun rap-musiikki rantautui Yhdysvalloista Suomeen. Aluksi se oli kokeilullista ja pienimuotoista, liittyen tiiviisti breakdanceen ja graffitimaalaamiseen osana hiphop-kulttuuria. Vuosien saatossa suomiräpistä on kuitenkin tullut tärkeä osa Suomen musiikkikenttää.

Näyttelyn kuraattori Karri Miettinen korostaa, että suomiräpin kasvaminen nykyiseen suosioon vaati monien varhaisten tekijöiden merkittävää työtä.

– Suomiräpin päätyminen siihen pisteeseen, missä se nyt on, on tietenkin vaatinut varhaisten pioneerien työtä. Merkittävää tämän hetken suosion takana on ollut varhaisten räppärien ja breikkaajien sekä alkuperäisen graffitiskenen tekijöiden työ. Marginaalisesta genrestä on tullut stadionluokan ilmiö, joka on lähes kaikille tuttua, taustoittaa näyttelyn kuraattori Karri Miettinen.

Musiikkimuseo Famen museojohtaja Olli Ilmolahti iloitsee siitä, että suomiräppi on vakiinnuttanut asemansa Suomen musiikkikentällä ja tuonut suomen kielen pääasialliseksi kieleksi musiikissa.

– Suomiräpistä on muodostunut ilmiö ja suomen kieli on vakiinnuttanut aseman musiikkilajin pääasiallisena kielenä. Suomiräpin viimeinen aalto on tuonut musiikkiin laajaa monipuolisuutta ja suomalaisia erityispiirteitä. On hienoa saada näin kattava räppinäyttely tuomaan uusia ajankohtaisia tuulia Musiikkimuseo Fameen ja Suomeen, toteaa Musiikkimuseo Famen museojohtaja Olli Ilmolahti

JOU! — 40 vuotta suomiräppiä -näyttely tarjoaa kävijöilleen ensimmäistä kertaa mahdollisuuden syventyä suomalaisen rap-musiikin rikkaaseen historiaan ja sen vaikutukseen musiikin kenttään. Paikan päällä on mahdollisuus nähdä harvoin nähtyjä musiikkivideoita, digitoituja livepätkiä, esineistöä ja varhaista kuvamateriaalia, jotka ovat muokanneet suomiräpin historiaa.