Väitöstutkija analysoi Cheekin koko tuotannon ja paljasti sanoituksista esiin nousevia syviä teemoja, kuten mielenterveyttä, toimijuutta ja resilienssin poetiikkaa.
FM Anna Pakarisen väitöstutkimus Cheekin sanoitusten poetiikasta avaa uudenlaisen näkymän suomiräpin merkitykseen kirjallisuuden ja mielenterveyden näkökulmista. Jyväskylän yliopistossa valmistunut tutkimus osoittaa, että Jare Tiihosen kirjoittamat lyriikat eivät ole ainoastaan populaarikulttuuria vaan myös syvällistä, monikerroksista runoutta, joka käsittelee kielen, identiteetin ja mielen moniulotteisuutta.
Lue myös: Cheekin legendaarinen Olympiastadion-keikka nyt YouTubessa – 10 vuotta historiallisen hetken jälkeen
”Usein koko juttu voi mennä ihan ohi”
Pakarinen analysoi väitöksessään Cheekin koko tuotannon sanoituksia ja toteutti laajan haastattelutyön artistin kanssa. Hänen mukaansa yhteistyö Tiihosen kanssa oli merkittävä osa tutkimuksen onnistumista.
– Tiihosen keskustelukompetenssi oli erinomaista tutkimusteemojeni suhteen. Haastattelut tuottivat laajat ja laadukkaat aineistot, jotka rikastivat analyysiani merkittävällä tavalla, Pakarinen kertoo.
Keskustelut synnyttivät myös uusia oivalluksia, kuten tapoja, joilla artisti pohtii taiteen merkitystä ja tietoisen sekä tiedostamattoman mielen rooleja. Tiihosen mukaan monet sanoituksissa esiintyvät vertaukset ja viittaukset eivät ole tietoisesti rakennettuja:
– Mä kirjotan ne jutut silleen, kun mä ne aattelen ja ne kai vaan tulee sitten ihan luonnostaan, hän sanoo Pakarisen tutkimuksessa.
Useat kerrokset ovat saattaneet jäädä yleisöltä piiloon.
– Tiihonen arvioi, että tuotannon voi ottaa vastaan viihteenä tai halutessaan sen takaa avautuvalla toisella tasolla. Hän sanoi: ”Usein jos vaan kuuntelee biisin mutta ei kuule sitä, se koko juttu voi mennä ihan ohi”, Pakarinen siteeraa.
Resilienssin poetiikka – sanoituksista voimaa
Pakarisen tutkimus tuo esiin myös sen, kuinka Cheekin lyriikoista voi löytää resilienssin, eli selviytymiskyvyn ja psyykkisen joustavuuden, piirteitä. Hän kuvaa tätä kokonaisuutta ”resilienssin poetiikaksi”, ja näkee sillä merkittäviä mahdollisuuksia myös käytännön sovelluksissa.
– Sanoittaminen tai kuunteleminen voi liittyä resilienssille keskeisiin taitoihin, kuten haasteasenteeseen, uusien näkökulmien avaamiseen ja itsereflektion harjoittamiseen. Suomessakin on jo olemassa työpajatoimintaa, mutta suoranaisia mielenterveystyön sovelluksia on vielä vähän, Pakarinen sanoo.
Hän näkee, että suomalaisessa yhteiskunnassa räpillä olisi paljon käyttöä kulttuurisena mielenterveystyön välineenä.
– Rap tarjoaa arvokkaita kuvauksia arkisista kokemuksista etenkin nuorten maailmassa. Yhdysvalloissa on jo kehitetty räppiin perustuvia mielenterveystyön vuorovaikutusmuotoja, jotka tuottavat nuorille validaation ja toimijuuden kokemuksia. Toivon voivani käsitellä näitä lisää tulevissa tutkimuksissani.
Laaja näkökulma – ei vain yksittäisiä kappaleita
Vaikka tutkimus ei keskittynyt yksittäisiin kappaleisiin, Pakarinen mainitsee, että esimerkiksi Äärirajoille-biisi nousi prosessin aikana esiin metatasolla. Silti painopiste oli koko tuotannon läpileikkaavassa tarkastelussa.
– Monet ilmaisukeinot ja teemat osoittautuivat laajasti eri kappaleita tarkastelemalla tuotantoa läpäiseviksi. Tämä antoi mahdollisuuden hahmottaa artistin oman kirjoittajapoetiikan piirteitä, hän toteaa.
Tutkimusprosessin varrella Pakarinen sai myös palautetta faneilta, jotka ilmaisivat kiitollisuutta siitä, että joku paneutuu nimenomaan sanoituksiin – niihin, joiden kautta he ovat itse saaneet voimaa elämäänsä.
– Se oli todella hienoa ja merkityksellistä. Tällaiset hetket vahvistivat tunnetta siitä, että olin osunut johonkin olennaiseen.
Katse tulevaan
Pakariselta kysyttiin myös, ketä rap-artistia hän tutkisi seuraavaksi.
– On ihan mahdotonta nimetä yhtä. Suunnittelen seuraavaksi laajempaa tutkimusta useampien artistien sanoituksista. Kiinnostavia nimiä olisivat esimerkiksi Jami Faltin, Ibe, Paleface, Gettomasa, Tuomas Kauhanen, Etta, Paperi T, Sexmane, Costi ja Ares.
FM Anna Pakarisen väitöskirja Resilienssin poetiikka: Cheekin rap-runouden ilmaisukeinoja ja merkityksiä tarkastetaan 14. kesäkuuta Jyväskylän yliopistossa. Tilaisuutta voi seurata myös etäyhteyksin.
Lue päivän ajankohtaisimmat musiikkiuutiset ja pysy ajan tasalla!
Näytä tämä julkaisu Instagramissa