Rekamin uudessa kappaleessa pohditaan ”hyvän pressin” lukuisia mahdollisuuksia

Rekami kuvauksen kohteena. Hyvän pressin merkitystä mietitään!
Rekami kiinnitettiin viime vuonna Suomen Def Jamille.
Santeri Nikkinen

Pihlderberg-pomon uusi kappale käsittelee muun muassa ”kansalaistoimittajuutta”.

Suomen Def Jamille viime vuonna kiinnitetty Rekami julkaisi perjantaina 31. tammikuuta singlen, joka on toinen kappale hänen tulevalta albumiltaan. Hyvää pressii on Pihlderberg-levymerkin ja KPC-kollektiivin perustajajäsenenä tunnetun Rekamin tuotantoa yhdessä Xrphanin kanssa.

Edellisen kerran Rekamin soolomateriaalia kuultiin viime toukokuussa Kaikki menee -singlellä, mutta aktiivisena hän on pysytellyt yhtä kaikki julkaisemalla muun muassa Kabinettimusiikkia-yhteislevyn Aren kanssa viime joulukuussa.

Tuore Hyvää pressii -kappale olisi helppo ottaa vastaan nykyjournalismin kritiikkinä, sillä biisin viittausten voisi tulkita liittyvän klikkihakuiseen kohu-uutisointiin. Näin Rekami ei kuitenkaan itse ole tarkoittanut kehystää biisiä.

– Biisissä on muutama eri teema, jotka sulautuvat ”hyvää pressiä” -sanontaan, artisti kertoo tiedotteessa.

– En pohdi sinänsä varsinaista oikeaa journalismia tai ison maailman julkisuutta kappaleessa, vaan normaalia arkea haasteineen, ”kansalaistoimittajuutta” ja siihen liittyviä ilmiöitä.

Sen myötä tarttuvan kertosäkeen ”ei oo huonoo julkisuutta, vaan hyvää pressii” -laulupätkä aukeaa usean mahdollisen näkökulman kautta.

– Tämä pitää myös sisällään pohdintaa olosuhteiden ja ihmisten asettamista paineista erilaisissa tilanteissa. Tässä kontekstissa hyvällä pressillä tarkoitan positiivisen paineen luomista. Päätin alkuvuodesta, että tämä vuosi on keissitön, joten kappale on siinä mielessä tietynlainen keissittömän vuoden julistus ja näin ollen saatoin luoda heti alkuun ainakin itselleni positiivista painetta, Rekami kertoo.

Lue myös: Gettomasa tekee yllätyspaluun Aren ja Rekamin levyjulkkareissa Jyväskylän halutuimmassa kabinetissa

Yksityisyyden ja moraalin häilyvät rajat

Katsoipa kappaletta mistä vinkkelistä tahansa, se herättää kiinnostavia kysymyksiä ihmisen yksityisyyttä suojaavista rajoista ja yhteisön jäsenten keskinäisestä moraalista. Biisissä pallotellaan hyötymisen, shokkiarvon, katseen kohteena olemisen ja tarinoiden rakentamisen kaltaisilla teemoilla. Kuinka pitkälle ihmisellä on oikeus määrittää itsestään kerrottua tarinaa, ja onko oikeus tässä tapauksessa sama asia kuin mahdollisuus?

On sinänsä luontevaa, että kaikki tavallisesta poikkeava herättää uteliaisuutta, ja siinä mielessä käännymme joskus tahtomattammekin draaman puoleen. Huomio myy, eikä pelkästään perinteisiä uutisotsikoita tai viihdetalouden rajallisia slotteja: sosiaalisen median normistot ovat luikerrelleet luihin ja ytimiimme, jolloin rakennetun profiilin ja konkreettisessa maailmassa muodostuvan ihmisyyden väliin jäävä viiva on enää veteen piirretty.

Joskus muiden silmistä heijastuva mielikuva sinusta voi olla omaa katsettasi imartelevampi. Saavutuksistasi rakennettu kertomus voi päihittää sisäisen kriitikon tuomitsevat tarinat. Rekami räppää totuuden värittämisestä ja tunteiden roolista narratiivien muodostamisessa, jolloin imartelevimman peilikuvan puoleen kääntyminen käy enemmän kuin järkeen. Onhan ihmisen tarve olla näkyvä ja rakastettu primitiivinen refleksi, joka on juurtunut selviytymisvaistoon.

Ihmisyyden hauraat rajapinnat

Kun kappaleen ajatuksia vie tarpeeksi pitkälle, alkaa ihmisyyden moniulotteisuus vilistä silmissä. Kun yksi osa valuu pitkin sosiaalisen median filtteröityä fiidivirtaa, toinen osa läpi iltapäivälehden mustavalkoisen otsikkoärjynnän ja kolmas osa osinkoja odottelevan ihmisjoukon nälkäisiin käsiin, alkaa pressissä olla muitakin kuin positiivisia sävyjä.

Rekami kääntää kuitenkin kertosäkeessä esiin kiven, joka korostaa yhtä nykyajan keskeisimmistä ominaisuuksista. Tempo on nimittäin niin nopea, että uusi sivu kääntyy aina viimeistään huomenna. Väliäkö siis tällä kommentilla tai tuolla kohulla, kun tuoretta sisältöä tulvii joka tapauksessa ovista ja ikkunoista.

Lopputulemana tälle tekstille on vielä todettava, että kappale on ilmaisutyyliään ja tuotannollista tasoaan myöten huiman tyylikäs. Herättipä se millaisia mietteitä tahansa, biisin äärellä on erittäin miellyttävää olla.

Lue lisää päivän ajankohtaisimmista musiikkiuutisista ja pysy ajan tasalla!