”Ne, ketkä pitävät suorien vaikutteiden ottamista jotenkin huonona tai laiskuutena, voivat suosiolla sukeltaa internetin syövereihin ja etsiä jokaisen biisin kohdalla sen kaikista alkuperäisimmän vastineen ja tuntea ylpeyttä siitä, että ovat tietoisia trendien alkuperästä”, kirjoittaa Aku Havukainen Klangin kuukauden kolumnissaan.
Playboi Carti on viime vuosina noussut yhdeksi maailman vaikutusvaltaisimmista räppäreistä. Kaikin puolin mystisen ja kiehtovan auran omaava artisti nauttii asemasta, jossa uuden musiikin julkaiseminen ei ole edes millään tavalla välttämätöntä. Yhdysvaltalainen tuntuu olleen etunenässä muovaamassa rap-musiikkia laajemmaksi taiteenlajiksi, jossa ilmaisun keinot ovat nykypäivänä lukemattomat. Cartin ainutlaatuinen kyky luoda kokonaisvaltainen tunnelma on jotakin, mikä näkyy nykyään laajalti.
Cartin vaikutus koko maailmanlaajuiseen rap-skeneen on siis kiistaton ja tämä näkyy myös Suomessa, tosin joitakin vuosia jäljessä – niin kuin yleensäkin.
Aiheeseen liittyen, erottuu viime viikon suomalaisista musiikkijulkaisuista yksi erityisellä tavalla. Cledos nimittäin julkaisi singlen Leipä, joka tuo väkisinkin mieleen tämän jenkkiräpin suurnimen. Etenkin kappaleen musiikkivideo muistuttaa vahvasti Cartin vain YouTubeen julkaistun biisin HOODBYAIR-videota. Molemmilla näemme artistin ja joukon tummiin pukeutuneita hahmoja kadulla heilumassa musiikin tahtiin jokseenkin hämyisissä tunnelmissa.
Musiikillisesti kuulemme myös ennenkuulumatonta Cledosta artistin räpätessä täysin uudella äänenpainolla. Tämäkin tuo väkisin mieleen Cartin, kun hän keräsi laajaa huomiota viime vuonna vierailtuaan Travis Scottin UTOPIA-albumin biisillä FE!N. Artisti tuli levylle sisään täysin uudella matalalla äänellä – niin kuin Cledoskin uudella biisillään. Lyriikat asettuvat molemmissa jokseenkin toissijaiseen asemaan, niin kuin Cartille on yleisestikin tyypillistä.
Yhdysvalloissa Cartin vaikutusvalta näkyy paljon suoremmin ja uskallan väittää, että usean suhteellisen ison räppärin ura ei olisi ikinä räjähtänyt tai välttämättä edes alkanut ilman Cartia. Tästä suurin ilmentymä on kenties oma levy-yhtiö Opium, jolle levyttävät muun muassa Destroy Lonely ja Ken Carson. Kaksikkoa vielä suurempaa suosiota nauttii niin ikään yhdysvaltalainen Yeat, jonka kokeellisen puoleiselle rap-musiikille suuri yleisö tuskin olisi ollut valmis ilman Cartia. Ei myöskään liene sattumaa, että koko mainittu kolmikko sekä Carti itse esiintyivät viime kesänä Suomessa.
Vaikka idea Cledoksen biisin taustalla vaikuttaa melko suoraan lainatulta, kuulostaa itse biisi erittäin raikkaalta tuulahdukselta kotimaan kentälle – varsinkin, kun kyseessä on yksi maamme suurimmista artisteista. Useat undergroundissa vaikuttavat tekijät ovat toki tehneet saman tyylistä musiikkia jo vuosia ja Cledoksen suuruisen artistin hyppääminen aaltoon mukaan voisi kenties valmistaa suurempaakin yleisöä uudelle tyylille.
Kappale on herättänyt paljon tuntemuksia ja moni on saanut saman mielleyhtymän, kuin allekirjoittanut, mutta kyseisen tyylin rantautuminen Suomeen suuremmalla skaalalla tuntuu kuitenkin tervetulleelta. Räpin viime vuosina nauttima suuri suosio on pikku hiljaa maassamme laantunut, joten erilaisten vaikutteiden ilmaantuminen on vähintäänkin loogista.
Ne, ketkä pitävät suorien vaikutteiden ottamista jotenkin huonona tai laiskuutena, voivat suosiolla sukeltaa internetin syövereihin ja etsiä jokaisen biisin kohdalla sen kaikista alkuperäisimmän vastineen ja tuntea ylpeyttä siitä, että ovat tietoisia trendien alkuperästä. Lopuille – nauttikaa taiteesta.
Alta voit kuunnella tuoreen Fractious Frankin ja Lameboyn tuottaman biisin Kaverikarimin ohjaaman musiikkivideon kera.
