BBC: Ovatko naiset parempia kestävyysjuoksijoita kuin miehet? Mykistävä analyysi

Ovatko naiset parempia kestävyysjuoksijoita kuin miehet? Ison-Britannian yleisradioyhtiö BBC julkaisi aiheesta todella mielenkiintoisen artikkelin.

Barkleyn ultramaratonin johtaja Lazarus Lake lausui vuonna 2015 lauseen, joka on etenkin jälkiviisaana todettavissa hyvin virheelliseksi olettamukseksi ja jopa asiattomaksi kommentiksi.

– Tämä kilpailu on liian rankka naisille. He eivät yksinkertaisesti ole riittävän kovia kestämään sen, Lake totesi BBC:n mukaan 11 vuotta sitten.

Yhdeksän vuotta myöhemmin Jasmin Paris päätti osoittaa Laken kommentit vääriksi.

Paris suoritti 100 mailin eli 160,9 kilometrin mittaisen kestävyysjuoksun, saapuen maaliin hieman alle kaksi minuuttia ennen 60 tunnin aikarajan täyttymistä.

Aivan viime aikoina onkin sitten nähty käsittämättömiä suorituksia nimenomaan naiskestävyysjuoksijoilta:

• Vaativassa Montane Summer Spine Race -ultrajuoksussa, joka kulkee Derbyshirestä Skotlantiin, nähtiin naisjuoksijoiden kaksoisvoitto. Jenny Hartley voitti ja Danielle Macgill oli toinen.
• Arizonassa järjestetyssä Cocodona 250 -kilpailussa nähtiin uusi reittiennätys Rachel Entrekinin toimesta; hänestä tuli historian ensimmäinen naisvoittaja.
• Alpeilla juostava Via Alpina, joka on pituudeltaan 2 000 kilometriä, sai uuden ennätyksen haltijan, kun Sophie Woods murskasi aiemman ennätyksen peräti kuudella vuorokaudella.

Kuten edellä olevat tulokset osoittavat, otsikossa esitetty kysymys ”Ovatko naiset parempia kestävyysjuoksijoita kuin miehet” on toden totta saanut tuulta purjeisiin ja kysymys on täysin aiheellinen.

Miksi?

Koska naiskestävyysjuoksijat eivät vain osallistu samoihin kilpailuihin miesten kanssa, vaan he voittavat niitä ja jopa murskaavat ennätyksiä.

Mitä tiede kertoo meille? Ovatko naiset parempia kestävyysjuoksijoita kuin miehet?

Kun nais- ja miesurheilijoita verrataan keskenään, esille nousee usein fakta miesten fysiologiasta naisurheilijoihin verrattuna.

Ja se on myös ihan fakta, että miehet ovat fysiologisesti edellä: esimerkiksi naisesta ei ole päihittämään miesjuoksijaa 100 metrin matkalla tai myöskään maratonilla. Näillä tälle välille lukeutuvilla matkoilla keskimääräinen ero suorituskyvyssä menee miesten eduksi noin 10-12 prosentilla.

Mutta entäs sitten, kun mennään pidempiin ja pidempiin juoksumatkoihin eli ultrajuoksuun, joka tarkoittaa kaikkia maratonia pidempiä juoksumatkoja?

Kun puhutaan 100 mailin eli noin 160 kilometrin pituisista matkoista, erolle suorituskyvyssä tapahtuu jotain dramaattista: ero on miehen eduksi edellä mainitun 10-12 prosentin sijaan ainoastaan noin 0,25 prosentin luokkaa, kertoo RunRepeatissa julkaistu tutkimus.

Ja, kun sitten mennään vielä pidempiin matkoihin, alkaen 195 mailin eli hieman vajaan 314 kilometrin mittaisesta juoksumatkasta, naisella on potentiaali olla, myös keskimääräisesti, miestä parempi kestävyysjuoksija.

Itse asiassa tuo edellä mainittu tutkimus kertoo, että suorituskyky kääntyykin naisten eduksi 0,6 prosentilla.

No, miksi sitten näin käy?

Exeterin yliopistossa professorina työskentelevä Andy Jones, joka on nimenomaan kestävyyskyvyn asiantuntija, näkee tälle kolme potentiaalista fysiologista selitystä:

1. Rasva-aineenvaihdunta: Naisilla on suuremmat rasvavarastot ja naiset kuluttavat sitä tehokkaammin, mikä antaa heille tasaisen energianlähteen pidemmäksi aikaa.
2. Lihakset: Naisilla on miehiä enemmän hapenkäytön osalta tehokkaita hitaita lihassoluja ja ne sopivat erinomaisesti nimenomaan kestävyyttä vaativiin suorituksiin.
3. Väsymyksensieto: Naiset menettävät miehiä vähemmän voimaa tuntien mittaisen rasituksen aikana.

Niin sanotun aukottoman vastauksen antaminen vaatii lisätutkimuksia

Ovatko siis naiset parempia kestävyysjuoksijoita kuin miehet, kaikkiin edellä mainittuihin seikkoihin ja faktoihin perustuen?

Vaikka fysiologisia perusteita tälle on olemassa, edellä mainitun professori Andy Jonesin mukaan aihetta ei ole yksinkertaisesti tutkittu riittävästi.

Lue myös: Jättihinta! Michael Jordanin pelipaita myytiin – katso historian kalleimmat urheiluesineet

Samoilla linjoilla on myös tohtori Richard Burden, joka työskentelee Ison-Britannian urheiluinstituutissa (UK Sports Institute) naisten urheilijoiden terveyden ja suorituskyvyn tutkimuksen toisena vetäjänä.

– Tällä hetkellä me menemme vielä olettamuksilla… Naisilla on miehiä enemmän nimenomaan tällaisille ultraurheilun kaltaisille tapahtumille suotuisia fysiologisia ominaisuuksia. Mutta niiden merkitys tulisi vielä todentaa paremmin, joten aiheesta tarvitaan lisätutkimuksia.

”Kyse ei ole siitä, kuka on nopein alussa”

Ultrajuoksijana tunnettu ja juuri Via Alpinan ennätyksen kuudella päivällä uusiksi laittanut uusiseelantilainen Sophie Woods ei näe kuitenkaan pelkkää fysiologiaa vastauksena siihen, ovatko naiset parempia kestävyysjuoksijoita kuin miehet, vaan hän nostaa esille myös mentaalisen puolen.

Ultakestävyysjuoksuissa paahdetaan useita päiviä univajeessa ja äärimmäisissä maastoissa sekä olosuhteissa, mikä tekee niistä mentaalisen kestävyyden kannalta todella raastavia.

– Kyse ei ole niinkään siitä, kuka on nopein henkilö kilpailun alussa. Sen sijaan kyse on valmistautumisesta, mentaalisesta voimasta ja kyvystä jatkaa sinnikkäästi eteenpäin, kun asiat menevät pieleen, Woods näkee.

Via Alpinalla hän näki ja koki kaiken mahdollisen, aina valtavista paarmaparvista maastopaloihin, jotka tekivät matkasta pidemmän ja vaarallisemman.

– Olin niin väsynyt ja paarmoja oli niin paljon, että halusin vain antautua täydelliselle hermoromahdukselle ja itkulle, mutta en voinut, koska jos olisin lopettanut liikkumisen, ne olisivat alkaneet pistää minua, Woods viittaa valtaviin paarmaparviin.

– Mielestäni naiset ovat todella hyviä mukautumaan, jatkamaan ja me vain tiedämme, että jos aloitamme jotain, meidän on vain jatkettava siihen saakka, kunnes asia on maalissa.

Mutta, mikä sitten voisi selittää sen, että naiset olisivat ikään kuin sinnikkäämpiä?

– Sillä hetkellä, kun naisilla alkaa murrosikä, me olemme tekemisissä vaihtelevan hormonaalisen järjestelmän kanssa. Se jo itsessään vaatii kestävyyttä ja uskon, että iso osa sinnikkyydestämme tulee juuri siitä, urheilijoiden ravitsemukseen ja hormonaaliseen terveyteen erikoistunut urheiluravitsemusterapeutti ja ultraurheilija Renee McGregor näkee.

McGregor ei perusta puheitaan vain omiin mielipiteisiinsä, vaan tutkimuksiin. Useiden tutkimusten mukaan naiset käyttävät pitkillä matkoilla miehiä parempaa vauhdinjakoa ja ovat kaiken kaikkiaan kurinalaisempia.

– En usko naisten lähtevän tällaisiin kisoihin ilman valtavaa ajatusprosessia ja varasuunnitelmaa. Otetaan esimerkki: jos olet käynyt läpi raskauden, joutunut tulemaan toimeen pahoinvoinnin kanssa ja raskauden jälkeen kärsinyt unettomuudesta – kenties olet myös joutunut käymään hedelmöityshoidoissa – olet joutunut käymään läpi niin paljon epämiellyttäviä asioita, että tiedät, miten selvitä niistä.

– Uskon kyse olevan juuri siitä tiedosta, että pystyn selviämään tästä, pystyn löytämään ratkaisun, McGregor päättää.