Huuhkajien pelaajamateriaali on puhuttanut meneillään olevassa maajoukkueikkunassa, jonka aikana Suomi on pelannut toistaiseksi kolme Kansojen liigan ottelua.
Kansojen liiga pyörähti Suomen osalta käyntiin kertakaikkisen vakuuttavalla 7-0-vierasvoitolla San Marinosta.
Sinällään tuosta pelistä ei sen suurempia johtopäätöksiä kannattanut vetää, sillä San Marino kuuluu jalkapallon absoluuttisiin lilliputtimaihin, eikä pelistä kelvannut Suomelle mikään muu kuin voitto.
Mutta sitten Suomi kyykkäsi pahemman kerran kotiottelussaan Valko-Venäjää vastaan, jääden 0-0-tasapeliin poliittisesti paljon kohua aiheuttaneessa ottelussa.
Esitystä kuvattiin monien fanien toimesta aneemiseksi, eikä puolityhjille katsomoille pelaaminen ymmärrettävästi auttanut asiassa.
Sitä seurasi toinen kotiottelu, tällä kertaa Albaniaa vastaan, mikä ratkesi lopulta Huuhkajien eduksi – kiitos myös Albanian maalivahdin, Etrit Berishan, 22. peliminuutilla ottaman punaisen kortin.
Suomen pelillinen esitys Albaniaa vastaan ei aiheuttanut juurikaan hurraa-huutoja, mutta Leo Walta takasi Huuhkajille täyden pistepotin johdattamalla Suomen 2-1-voittoon kahdella upealla vapaapotkumaalillaan.
Kolmen pelatun Kansojen liigan ottelun jälkeen Suomi johtaa omaa lohkoaan, saalistettuaan seitsemän tarjolla olleista yhdeksästä pisteestä.
Huuhkajat ei ole toistaiseksi vakuuttanut Jacob Friisin alaisuudessa
Vaikka Suomi johtaakin Kansojen liigan lohkoaan, peliesitykset ovat jättäneet paljon toivomisen varaa.
Ja näin on ollut enemmän tai vähemmän läpi tanskalaisvalmentaja Jacob Friisin aikakauden, vaikka mukaan on mahtunut myös positiivisia hetkiä, kuten esimerkiksi Puola-voitto MM-karsinnoissa, kesäkuussa 2025.
Moni asiantuntija ei ole ollut toistaiseksi kovinkaan vakuuttunut Suomen tekemisestä Friisin alaisuudessa ja fanit ovat ehtineet, muun muassa Valko-Venäjä-tasapelin jälkeen, vaatimaan hänelle potkuja.
Friis ei itsekään ollut tyytyväinen Valko-Venäjä-ottelun esitykseen ja hän näki Huuhkajien pelaamisessa ennen kaikkea yhden ongelman:
– Pelaamisestamme tuli liian yksilökeskeistä. Pelaajat ottivat vääriä pelipaikkoja ja se teki pelaamisesta todella sujumatonta, tanskalainen totesi YLE Urheilun haastattelussa.
– Emme päässeet alueelle, josta puhumme nimellä progression zone. Emme päässeet sinne, koska pelaajamme, puolustajista ja keskikenttäpelaajista lähtien, eivät sijoittuneet oikein. Sitten ratkaisut puuttuivat ja pelistä tuli ahdasta.
Tähän mennessä Huuhkajat ovat pelanneet Friisin alaisuudessa kaiken kaikkiaan 17 ottelua. Niistä on irronnut seitsemän voittoa, kaksi tasapeliä ja kahdeksan kertaa joukkue on poistunut viheriöltä tappio niskassaan.
Entä sitten se Huuhkajien pelaajamateriaali? Data kertoo jotain muuta
Jacob Friis ei ole ainoa henkilö, joka on joutunut monien suomalaisfanien hampaisiin, vaan myös pelaajat ovat saaneet oman osansa; osa faneista onkin sitä mieltä, että Huuhkajien pelaajamateriaali ei ole yksinkertaisesti riittävä.
Ja on toki täysin totta, että Euroopan Top 5 -sarjoissa, joihin siis lukeutuvat Valioliiga, Bundesliiga, La Liga, Serie A ja Ligue 1, pelaa ainoastaan kaksi suomalaista. Maalivahti ja kapteeni Lukas Hradecky edustaa Ranskan liigassa pelaavaa AS Monacoa, puolustaja Ville Koski puolestaan La Liga -seura Deportivo Alavésia.
Mutta, onko Huuhkajien pelaajamateriaali oikeasti heikko?
Haetaanpa vertailukohtaa maajoukkuetasolla sieltä suurimmasta mahdollisesta eli jalkapallon MM-kisoista.
Muun muassa Tšekki sekä Bosnia ja Hertsegovina molemmat pelasivat viime kesän MM-kisoissa – tältä näiden maiden joukkueet näyttivät MM-näyttämöillä:
Tšekki MM-kisoissa 2026
- Englannin Valioliiga: 2 pelaajaa
- Saksan Bundesliiga: 4 pelaajaa
- Ranskan Ligue 1: 1 pelaaja
- Puolan Ekstraklasa: 1 pelaaja
- Hollannin Eredivisie: 1 pelaaja
- Yhdysvaltain MLS: 1 pelaaja
- Tšekin jalkapalloliiga: 15 pelaajaa
- Saudi Pro League: 1 pelaaja
Bosnia ja Hertsegovina MM-kisoissa 2026
- Englannin Valioliiga: 2 pelaajaa
- Saksan Bundesliiga: 1 pelaaja
- Italian Serie A: 2 pelaajaa
- Ranskan Ligue 1: 1 pelaaja
- Belgian Pro League: 2 pelaajaa
- Turkin Superliga: 2 pelaajaa
- Hollannin Eredivisie: 1 pelaaja
- Tšekin jalkapalloliiga: 1 pelaaja
- Sveitsin Superliiga: 1 pelaaja
- Kroatian jalkapalloliiga: 2 pelaajaa
- Itävallan jalkapalloliiga: 1 pelaaja
- Kreikan jalkapalloliiga: 1 pelaaja
- Saksan 2. Bundesliiga: 2 pelaajaa
- Kyproksen jalkapalloliiga: 1 pelaaja
- Saudi Pro League: 1 pelaaja
- Romanian jalkapalloliiga: 1 pelaaja
- Azerbaidžanin jalkapalloliiga: 1 pelaaja
- Bulgarian jalkapalloliiga: 1 pelaaja
- Bosnian ja Hertsegovinan jalkapalloliiga: 1 pelaaja
- Kazakstanin jalkapalloliiga: 1 pelaaja
No, entäs sitten se Huuhkajien pelaajamateriaali eli millainen se on tällä hetkellä?
- Espanjan La Liga: 1 pelaaja
- Ranskan Ligue 1: 1 pelaaja
- Englannin Championship: 1 pelaaja
- Puolan Ekstraklasa: 1 pelaaja
- Tanskan jalkapalloliiga: 3 pelaajaa
- Yhdysvaltain MLS: 4 pelaajaa
- Tšekin jalkapalloliiga: 1 pelaaja
- Kroatian jalkapalloliiga: 1 pelaaja
- Espanjan Segunda Division: 1 pelaaja
- Kreikan jalkapalloliiga: 1 pelaaja
- Saksan 2. Bundesliiga: 3 pelaajaa
- Ruotsin jalkapalloliiga: 4 pelaajaa
- Italian Serie B: 1 pelaaja
- Skotlannin Valioliiga: 1 pelaaja
- Kazakstanin jalkapalloliiga: 1 pelaaja
Nyt, kun olemme listanneet sarjat, joissa näiden kolmen eri maajoukkueen pelaajat pelaavat, voimme käyttää tämänhetkisiä liigarankingeja mittaamaan, missä Huuhkajien pelaajamateriaali menee Tšekin ja Bosnia ja Hertsegovinan vastaaviin verrattuna.
Tähän vertailuun käytämme Optan listaa parhaista jalkapallosarjoista – mitä alhaisempi joukkueen keskiarvollinen ranking-lukema on, sitä parempi:
- Tšekki: 15,69
- Suomi: 24,36
- Bosnia ja Hertsegovina: 25,31
Edellä mainittu taulukko kertoo sen, että Tšekin vuoden 2026 MM-kisamiehistön keskiarvollinen pelaaja pelasi 15. tai 16. parhaassa jalkapallosarjassa maailmassa.
Bosnia ja Hertsegovinan kohdalla vuoden 2026 MM-kisajoukkueen keskiarvopelaajan taso oli maailman 25:nneksi kovimmassa jalkapallosarjassa.
Huuhkajien keskiarvollinen pelaaja pelaa puolestaan maailman 24:nneksi kovimmassa jalkapallosarjassa eli Huuhkajat jättää Bosnian taakseen, toki vain niukasti.
Vaikka edellä mainitut keskiarvorankingit eivät tietenkään kerro koko totuutta, koska jatkojalostaakseen vertailua pidemmälle huomioon pitäisi ottaa myös peliajat, tämän datan perusteella puheet Huuhkajien pelaajamateriaalin heikkoudesta voidaan joka tapauksessa tituleerata höpöhöpö-jutuiksi.
Hötkyilyyn ei ole syytä
Vaikka Huuhkajilla riittää pelaamisessaan parantamisen varaa monella tapaa, osittain myös tuloksellisesti, hötkyilyyn Suomen Palloliitolla ei ole nyt varaa, mitä tulee puheisiin Jacob Friisistä ja mahdollisista potkuista.
Eikä siinä olisi myöskään mitään järkeä.
Friisin sopimus kestää vuoteen 2028 saakka, ja mikäli valmentajanvaihdosta lähdettäisiin tosissaan miettimään, nyt ei ole todellakaan sen paikka.
Sen sijaan katseet tulee tällaisessa mahdollisessa skenaariossa siirtää kesään 2027, mikäli siis pelaamisessa ei tapahdu selkeää parannusta ja tulokset laahaavat.
Mutta, miksi sitten kesään 2027?
Tuolloin Suomen U21-maajoukkue pelaa mahdollisesti EM-kisoissa ja EM-lopputurnauksen jälkeen Mika Lehkosuo voitaisiin nostaa Pikkuhuuhkajista A-maajoukkueen peräsimeen.
Lehkosuo on tehnyt vakuuttavaa jälkeä Pikkuhuuhkajissa, mikä on näkynyt suoraan tuloksellisesti myös alle 21-vuotiaiden arvokisarintamalla.
Tämän lisäksi Huuhkajiin eli A-maajoukkueen puolelle on noussut useita pelaajia, jotka ovat pelanneet Lehkosuon alaisuudessa Pikkuhuuhkajissa.
Innostavaa on ollut ennen kaikkea kuitenkin se jalkapallo, mitä Pikkuhuuhkajat ovat 56-vuotiaan helsinkiläisen alaisuudessa esittäneet.
Jos siis tällaiseen ratkaisuun ajauduttaisiin – Friisin korvaamiseen kesken sopimuskauden – Lehkosuo on ainoa oikea vaihtoehto korvaamaan tanskalaisen, koska hänelle Huuhkajien pelaajamateriaali on monilta osin tuttu.
Mutta ennen kesää 2027 ei tulisi missään nimessä tapahtua mitään.