Estetiikasta toiseen – haastattelussa F

Kaupallinen yhteistyö: Blockfest
Samuli Vienola

Hiljalleen kolmatta pitkäsoittoaan työstävästä F:stä on kasvanut muutamien viime vuosien aikana tarpeeksi iso. Nimittäin täyttämään esiintyjän saappaat mille tahansa festivaalille. Tulevana kesänä hänet nähdään toistamiseen Blockfestin lavalla. Kilautimme artistin akuuteimmat kuulumiset muun muassa tulevan Ratinan keikan ja vasta ilmestyneen Ihana-singlen tiimoilta.

Viime keväänä riitti aikaa tapettavaksi. Aina kun yksiöni seinät tuntuivat romahtavan päälle, pakenin arkea tunkemalla kuulokkeet korviin ja avaamalla Spotifyn. Kahlasin läpi uuden musiikin viidakkoa enemmän kuin koskaan ennen. Samalla tulin tutustuneeksi erilaisiin valmiiksi kuratoituihin soittolistoihin, joita olen aiemmin vierastanut syöttötuolissa istumiseen rinnastettavana toimintana.

Erityinen mielenkiinto kohdistui tietenkin tuoretta räppiä ja sen sukulaisgenrejä esitteleville listoille. Näiltä soittareilta löytyi paljon valonpilkahduksia, mutta vastapainoksi myös runsaasti harvinaisen tylsää massaa. Nuoria jannuja, jotka kopioivat rapakon takaa opittua estetiikkaa sellaisenaan. Aivan kuten vuosituhannen vaihteessakin saatettiin tehdä, mutta nyt tarjontaa riittää niin moninkertainen määrä, että sieltä tasapaksuimman bulkin seasta tekijöitä ei edes erota toisistaan.

Yksi mainitsemistani valonpilkahduksista oli F. Turkulaislähtöinen artisti on toki hyvin tuttu jo entuudestaan, sillä hän teki levytyssopimuksen Universal Musicin kanssa vuonna 2017, julkaisi tuolloin ensimmäiset singlensä ja jäi mieleen kyseisenä syksynä myös esiintymisestään Possen TV-lähetyksessä täysin uutena nimenä. Varsinkin näin jälkikäteen ajateltuna ensimmäisten sinkkujen tyyli tuntuu poikkeavan niin musiikillisesti kuin imagollisestikin siitä, mitä F:n varsinaiset albumit ovat olleet.

– Ymmärrän ja allekirjoitankin tämän. En oikeastaan usko sellaiseen ajattelutapaan, että ”tää on nyt mun tyyli” tai ”tää on nyt mun laatikko”, jossa pitää pysyä loppuelämä. Mun kohdalla homma menee niin, että liu’un aina jostain estetiikasta toiseen, missä on hyvä olla. Ja siitä taas eteenpäin, F eli Fanni Sjöholm taustoittaa.

– Debyyttisinglestä (OVIKELLOO) oli aika isokin siirtymä esikoisalbumiin. En oikein pidä siitä, että jengi poistaa kaiken vanhan musiikkinsa kuuluvista, vaikka kunnioitan tietysti jokaisen omaa päätöstä. Fiilistelen sitä, että joku yksittäinen tyyppi voi halutessaan kuunnella koko sen matkan, mitä oot tehnyt. On hyvä jättää näkyviin se, mistä on lähtenyt, mitä halusi silloin tehdä ja millaista meininki on nykyään. Se on sellaista liukumista eri suuntiin.

Kameleonttimainen tekijä yhdistelee musiikissaan elementtejä mm. räpistä, rnb-musiikista, popista ja elektronisemmasta soundista. F vakuutti jo hienolla Mä en oo viel tarpeeks iso -debyyttialbumillaan, jonka myötä hän esiintyi myös Blockfesteilla 2019. Viime vuonna ilmestynyt toinen soololevy Mä oon vapaa oli kuitenkin omalla kohdallani se täysosuma, jolla F heittäytyi peliin entistä rohkeammin ja omaäänisemmin.

Ihmismielen vinoumien taitavaa purkua

Harva on käsitellyt rap-musiikissa – varsinkaan suomenkielisessä sellaisessa – yhtä samaistuttavasti aiheita kuten sosiaalinen eristäytyminen, somekulissit, kateus, himot tai ylipäätään epätäydellisyys. Siis niitä aitoja peittelemättömiä tunteita, jotka lymyilevät oikeastaan meidän kaikkien sisimmässä eikä niistä puhuta ääneen. Siinä vaiheessa kun F pudottelee perinteisemmän räppibiitin päälle hyvällä flowlla upeasti sanoitettuja rivejä niistä hetkistä, jolloin kiemurtelee mieluummin himassa piilossa kuin nuohoaa kissanristiäisissä kiusallisista tilanteista toiseen, olin aivan myyty (Mua ei tunne kukaan).

– Jotenkin duunin tekeminen tällä alalla vaatii hirveästi sellaista taitoa verkostoitua, olla sosiaalinen ja hyötyä parhaassa tapauksessa molemminpuolisesti ihmisistä. Ja mä oon aina kokenut, et oon siinä ihan paska (naurua). Ei vaan tiäks nauti sillä lailla vaikka bileistä, missä tosi usein sit ihan hyvässäkin hengessä sovitaan kaikennäköisiä yhteistyökuvioita. En missään nimessä väheksy, mut koen sen itelleni hankalaks.

Riemuitsin myös kuinka F käsittelee tähän aikakauteen olennaisesti kuuluvaa ristiriitaista vuorovaikutusta toistemme kanssa kappaleella Akvaario. ”Nyt ikkunan takaa sä saat, katella mun elämää / mä kaipaan huomioo vaan, enkä kosketusta sun tai kenenkään”. Siis voiko täydellisemmin tiivistää? Ajatus läheisyydestä voi olla monille hullunkurisesti tavoiteltavampaa kuin varsinainen läheisyys. Vaikket kaipaisi fyysistä kosketusta, haluat kuitenkin jättää jälkesi ympäröivään maailmaan ja tulla huomioiduksi edes notifikaation tuomina värähtelyinä.

– Biisi on syntynyt somesta, siitä kuinka tuntuu et tää työ ja maailma tekee meistä ihan älyttömän itsekkäitä. Pyöritään jotenkin oman napamme ympärillä. Vaikkei se edes ois sun duuni (kuten mun kohdallani koen että se jossain määrin on), niin silti me jotenkin brändätään itseämme somessa ja se on tosi oksettavaa. Kun pysähdyt vähän miettimään sitä, niin sä oot silleen et ”hyi helvetti”! Niin kauan kun et funtsi asiaa, niin elämä rullaa, F nauraa.

– Lähdin purkamaan viimeisimmällä levyllä sellaisia kulmia, mitä ei oo ehkä niin paljoa tuotu esiin. Purin tavallaan biisi kerrallaan asioita, jotka koin itsessäni olevan vähän vinossa tai ihan jees. Noi kaks mainitsemaasi kappaletta toimivat hyvinä esimerkkeinä aiheista, joista ei hirveästi ainakaan genren sisällä puhuta. Räpissä kuultavat aiheet mahtuu loppupeleissä aika pieneen boksiin. Poikkean muutenkin jonkin verran – joskaan en enää onneksi niin paljoa kuin ennen – siitä mitä rap keskimäärin on, sukupuoleni ja näkökulmani puolesta. Kai mä oon sit kelannu, että lisää löylyä vaan!

F:n venyvän ilmaisun ja hienojen tekstien lisäksi tyylin täydentää monipuolinen soundimaailma, jonka takana on tähän mennessä kaikilla biiseillä ollut tuottaja Juho Suutarinen eli KitaraJuho2.0. Kaksikon yhteistyöstä on syntynyt todella omaleimaisia taustoja, jotka eivät kuulosta keneltäkään muulta ja risteilevät yhden sepän nikkaroimiksi hämmästyttävän hienosti sfääreistä toiseen.

– Me ollaan kasvettu tähän vähän niin kuin yhdessä, sen sijaan että oltaisiin sitouduttu yhteistyöhön jonkin virallisen sopparin allekirjoittamalla. Ollaan mietitty, et tehään niin kauan kuin homma sujuu. Meillä molemmilla on vahva kyky uudistaa ja ohjata juttua eri suuntaan. Se on itseisarvo, ettei kuulosta keneltäkään ja voidaan törmäyttää sitä juttua omista lähtökohdistamme. On myös helppoa kun on sellainen tyyppi, joka tietää sut ja sun potentiaalin. Juho tekee toki myös ulkomaille ja vaikka kelle samalla, et hänellä on ihan oma uransa, joka ei liity tähän tekemiseen.

Musikaalinen visionääri

Fanni Sjöholm vastailee kysymyksiin Zoomin välityksellä Turusta, missä hän lomailee jutunteon aikaan. Taustalla tunnelmoivat hoitoturret suomenlapinkoira sekä italiankääpiöpystykorva. Sjöholm on selkeästi ehtinyt jo rutinoitua haastatteluiden parissa, niin punnitusti hän tarkastelee ilmiöitä kunnioittaen myös vastakkaisia näkemyksiä.

Ei toisaalta ole ihmekään, että haastatteluita on riittänyt. Kuten todettua, F on julkaissut viimeisen kahden vuoden aikana yhtä monta pitkäsoittoa. Hän on kolminkertainen Emma-ehdokas, yksi loppuunmyydyille yleisöille esiintyneen D.R.E.A.M.G.I.R.L.S. -erikoiskokoonpanon jäsenistä, vieraili Elastisen uusimman albumin nimikkobiisillä, valittu Luokka ’19 listalle eli Suomen vastineelle XXL Freshman -konseptista… YleX puolestaan poimi Mä oon vapaa -levyn vuoden 2020 tärkeimpien albumien joukkoon.

Sjöholmille itselleen erilaisia tunnustuksia merkittävämpää lienee yhteistyö Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami ry:n kanssa. Hän on työskennellyt myös esimerkiksi Plan Internationalin kanssa.

– Olen itsekin mielenterveysomainen, minkä myötä olen päätynyt FinFami ry:n lähettilääksi ja suojelijaksi. Se on mulle eniten sydäntä lähellä oleva yhteistyö ja ainoa jatkuva sellainen. Itselle tärkeää asiaa, vaikka toki yhteistyöt myös muiden tahojen kanssa ovat niin ikään olleet eri tavalla merkityksellisiä ja olen niistä kiitollinen.

Haastatteluista olemme oppineet tuntemaan, että Sjöholmilla on vahva musikaalinen tausta ja että hänen isänsäkin on ollut muusikko. F on esimerkiksi käynyt viulutunneilla 11 vuotta, minkä lisäksi handlaa pianon- ja kitaransoiton. Taustoista voi lukea lisää esimerkiksi Henna Hietamäen Teostolle tekemästä hyvästä artikkelista.

Silmiinpistävää on myös se, miten vahva visuaalinen näkemys Sjöholmilta löytyy. Se näkyy F:n keikoilla liveshowssa, se näkyy promokuvissa, se näkyy musiikkivideoilla. Jälkimmäisenä mainittuja hän on tehnyt kahden ensimmäisen levyn kohdalla melko lailla samalla jengillä, johon kuuluvat Juho Länsiharju, Fannin kuvataiteen puolella operoiva sisko Eevi Sjöholm, tuottaja KitaraJuho2.0 sekä aiemmin myös Karim Saheb.

– Meillä on tosi sellainen ydinjengi. Mennään ryhmän eteen ensin jonkun idean kanssa ja sen jälkeen kaikki lyö omat visionsa tiskiin, minkä pohjalta lähetään rakentamaan. Ollaan tehty ne (videot) kaikki itse, superpienellä budulla niska limassa. Mulla on tosi rakas suhde kaikkiin julkaistuihin videoihin. Sokerii-biisin videossa, suurin osa niistä huonekaluista oli multa himasta. Kaikkee tällasta. Videot on tosi iso osa tätä mun kuvioo ja ihan yhtä rakkaita kuin kaikki biisitkin, Sjöholm kertoo.

F:n tuorein single Ihana julkaistiin helmikuun alussa. Se toimii samalla Viivi Huuskan ohjaaman komediallisen draamasarjan, Kullannuput, tunnusbiisinä. Täten myös kappaleen video on aiemmista poiketen tehty Huuskan toimesta ja isommalla työryhmällä. Vielä ei ole varmaa, löytyykö single myös tulevalta kolmannelta levyltä, jota F työstää hiljalleen.

– ihana on sellainen itsensärakastamismantra. Mä kirjoitin sen sellaisessa hetkessä vuoden 2020 kesällä, kun tunsin ettei mulla ole mitään tulevaisuutta tällä alalla. Tämä tunne taas johtui kriisistä, mihin ei tarvinne sen syvemmin enää palata. Festarikesän pandemialle menettäneenä, kaikki oli yhtäkkiä pelkkää mustaa. Mietin, mitä nyt tarvitsen. Ja kun tiesin biisin tulevan myös Huuskan sarjaan tunnariksi, kaikki palaset loksahteli paikoilleen. Ihana tavallaan kannatteli viime vuotta, kun tiesi tämän olevan tulossa ulos ja kuinka tähän liittyy jotain extraa.

Päivitetyllä livesetillä Blockfesteille

Viimeisen vuoden aikana F on ehtinyt kerätä kokemusta myös striimikeikoista. Esimerkiksi Mä oon vapaa -levyjulkkarit hän toteutti kahteenkin otteeseen, ensin pelkkänä striiminä ja myöhemmin rajoitetulla yleisömäärällä Korjaamolla, minkä Helsingin Sanomat striimasi samalla tilaajilleen. Ero striimeillä ja oikeilla keikoilla on kuin yö ja päivä.

– Koen, ettei striimit tule koskaan sitä livekokemusta korvaamaan. Olen silti kiitollinen, että saan tässä keväälläkin tehdä ainakin yhden striimin, mikä pitää vähän edes leivänsyrjässä kiinni. Olen kiitollinen jokaisesta striimikeikasta. Se on kuitenkin aika pysäyttävää, kun ei sieltä linjoja pitkin kantaudu mitään energiaa sulle. Ei asiaa ole tarvinnut ennen edes miettiä. Nyt sä vaan lopetat biisin hiljaisuuteen, kiität ja toivot et joku on siellä toises päässä, F kuvailee.

Nykyään Helsingissä asuva Fanni Sjöholm on ehtinyt tutustua fesarikävijän ominaisuudessa lähinnä entisen kotipaikkakuntansa Turun ylpeyteen eli Ruisrockiin. Ruissalossa hän kertoo viettäneensä kymmenkunta kesää. Sen jälkeen kun F on päässyt kiertämään festarilavoja esiintyjän roolissa, hän on huomannut kuinka jokaisella isolla profiilifestarilla on oma, toisistaan poikkeava henkensä. Ensimmäisestä Blockfestin vierailusta on jäänyt hyvät muistot.

– Kyl mä tykkäsin tosi paljon. Siellä oli paljon keikkoja, jotka olisin halunnu nähdä. Keikkaelämä oli tuolloin vielä vireää, joten jouduin lähtemään aikaisin alueelta. Saavuin Blockfesteille suoraan jostain muualta, vedin keikan, katoin ihan vähän muistaakseni A$AP Rockyn liveä ja menin nukkumaan. Seuraavana aamuna nimittäin matka jatkui seuraavaan osoitteeseen, mikä harmitti mua tän festarin kohdalla enemmän kuin ehkä minkään muun. Blockfestin meininki on ollu just silleen niin pimennossa.

– Oma keikka oli tosi ihana! En tiedä voinko sanoa näin muiden naisten, muunsukupuolisten ja muiden aliedustettujen ryhmien puolesta oman kokemukseni kautta, mutta tuli jotenkin toiveikas olo. Hiphop-kulttuurin sydämessä olevalla festarilla on näin paljon jengiä, jotka haluaa tulla mun keikalle. Vaikka samaan aikaan toisella lavalla oli joku maailmantähti (toim. huom. Tyga). Hirveän hyvät muistot, toivoisin pääseväni toisintamaan keikan ja kohtaamaan samaa jengiä ensi kesänä!

Keikkamyynnin saralla All Day Agencyn edustama F on tähän mennessä esiintynyt lavalla yksin, tukenaan erilaiset LED-rakenteet keinun ja kuution muodossa. Millainen show F:ltä tullaan näkemään Blockfesteilla 2021?

– Mulle kaikki on jo ihan selkeää, mietin vaan kuinka paljon paljastan. Sanotaan näin, että samalla menolla jatketaan, mutta muoto ja sisältö muuttuu. Mulla on ollut sellainen toive, joka nyt toteutuukin, että yritän mahdollisimman hyvin kierrättää niitä lavaelementtien matskuja. Ahdistaa toi roskan määrä maailmassa ja ollaan nyt rakennettu sitä liveä siltä pohjalta, että pystyttäis hyödyntämään sitä kamaa, mitä juuri nyt on.

– Toivon, että kesä toteutuu ja että rajoituksia yhdenmukaistettaisiin. Toivon, että tapahtuma-alan ahdinkoon puututtaisiin. Jotenkin tuntuu absurdilta se vastuunsiirtely ja viivyttely. Itsekin olen pudonnut tukisysteemien ulkopuolelle erinäisistä syistä johtuen, niin tuntuu tosi epäoikeidenmukaiselta ja paskalta. Toivottavasti kesällä nähdään Blockfesteilla, toivon sitä enemmän kuin mitään!